Helatorstain vkl:n melontaretki kokeneiden melojien kanssa Saimaalla oli jälleen kerran mieleenpainuva elämys. Tällä kertaa reittisuunnitelmassa oli kyläniemen kierto Suur-Saimaan alueella. Reitin aikana oli paljon erilaisia saaria ja vaihtelevia maisemia. Vesi oli todella sinistä ja kirkasta ja puhdasta. Kullanruskeat upeat hiekkapohjat näkyivät kauas rannasta.
Reitti mutkitteli kivasti, kunnes Suur-Saimaan selkä taas aukeni ja antoi muistutuksen Saimaan armottomuudessa, kun tuuli alkaa näyttämään voimiaan.
Lähdimme Imatran Ukonlinnasta kohti Kyläniemeä. Kyläniemen pohjoispuolelta kiertäen Rastinnimen ja Sarviniemen välistä, Ilkonsaaren ja Muukonsaaren kautta takaisin Ukonlinnaan. Ympyrä sulkeutui neljän päivän jälkeen.
_________________________________________________________________________________________________________________
Keskiviikko iltana Tiurunselällä puhalti noin 10m/s. Ensimmäinen etappi 7km oli suoriuduttu kunnialla ja pidimme luksusleirin Mietinsaaressa ja pääsimme privat saunaan. Virkistysalueen saunat olivat suljettu koronan vuoksi, joten ajatus saunasta kuulosti hyvältä, jos ja kun se jää viimeiseksi saunahetkeksi tällä reissulla. Yöllä ripsi vettä tasaiseen tahtiin ja aitan katon ropinaan oli mukava nukahtaa.
Torstai aamusta Mietinsaaressa harrastimme hortoilua.
Nuoret nokkoset eivät polta kämmeniä. Kuva: Discover Saimaa
Keräsimme mesiangervoa ja horsmaa, nokkosia ja vuohenputkia. Nautimme täysin siemauksin metsän tuoksuista ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta ennen kuin lähdemme Saimaan tyrskyihin. Sillä olihan se luvannut meille taas riittävästi kovaa tuulta ja aallokkoa. Maisteltiin pihlajan silmuja, jotka maistuivat hieman jopa toffeelle.
Voimateeksi ennen kajakkiin istumista maistuikin tuoksuva mesiangervo tee. Kuva: Discover Saimaa
Metsässä kohtasimme myös korvasieniä. Jätimme ne vielä kasvamaan ja odottamaan sopivampaa hetkeä niiden ryöppäämiseen. Sillä eihän meillä melojille ole aikaa käydä korvasieniä ryöppäilemään 🙂
Meloimme Mietinsaaren länsipuolta suojalta kovalta pohjoistuulelta. Matkalla näimme kalasääskin ison pesän puun latvassa. Kalasääskit vartioivat jo kaukaa tiukasti pesäänsä lennelle upeasti kovasta tuulesta piittaamatta. Kun olimme ohittaneet saaten riittävän etäisyyden päähän, niin molemmat hienosti laskeutuivat takaisin pesäänsä.
Riitta alittaa Härskiänsaareen johtavan sillan. Edessä odottaa navakkaa tuulta. Kuva: Discover Saimaa
Härskiänsaari ohitettiin itäpuolelta ”vastatuulen vahvistaessa” meitä. Härskiänsaaren sillan alitus pienestä rännistä oli mukavaa vaihtelua pitkän selän ylitykseen. taisi jollain kolahtaa hieman melakin pyöreään kattopeltiin. Päätepiste Huuhan hiekkaranta yllätti meidän todellisella tyyneydellä ja pitkällä hiekkarannalla. Onhan se kuitenkin Etelä-Karjalan pisin hiekkaranta. Päivämelonnan pituudeksi tuli 25km.
Huuhanranta on eteläisen Saimaan pisin hiekkaranta 1,5 km. Kuva (Discover Saimaa)
Teimme trangialla maukkaan illallisen ja Taru teki nuotiossa muurinpohjapannulla sisäfilepihvejä ja lisikkeina valkosipuliperunoita. Kylkiäiseksi punaviiniä lasillinen. Kyllä sen jälkeen uni maistui meille teltassa luonnon ääniin nukahtaen.
Perjantai aamusta teltan oven avatessa sininen Saimaa kimmelsi komeudellaan ja aurinko antoi kirkasvalohoidon heti kättelyssä. Meloimme Kutveleen kanavan läpi. Kutvele on aika hauska nimi, sanoi Riitta. Elämää rannoilla näkyi ja lossi ajoi edes takaisin saariston ihmisiä tai ehkäpä matkailijoita, jotka saapuivat viettämään pitkää vkl:a.
Kyläniemen puolella hienosto mutkitteleva tie Saimaan rantaa pitkin näytti todella herkulliselta pyöräretkiä ajatellen. Taru kertoikin, että ei enää kauan, kun uusi Saimaan saariston uniikki pyöräilyreitti avautuu. Käy katsomassa. Saimaan saariston pyöräilyretki
Pyöräreitin varrella kuulemma kulkee lauttakuljetus Kyläniemi – Sarviniemi välillä. Pyöräretki pitää kyllä kokea ensi kerralla, kun saavumme Saimaalle.
https://www.saimaageopark.fi/kohteet/kylaniemi-ii-salpausselka-ice-marginal-formation/
Sarviniemi-SaimaaGeopark
Löysimme mukavan rantakallion, jossa pidimme herkullisen lounastauon. Trangiat pöhisivät kalliolla. Lähtiessämme jatkamaan matkaa meloen, niin kallion takaa Lasse sai kokea Joutsenen kanssa mielenkiintoisen kohtaamisen. Joutsen alkoi hyökkäilemään Lassea kohti ja siinä oli naurussa pidättelemistä, kun mela alkoi heilumaan hurjaa vauhtia ja vesi lensi, että karkuun kerkesi. Me muut kiersimme kauempaa pienin saaren ja jätimme rauhaan ison ärhäkän linnun. Taisi olle pesä siellä saaressa. Muitakin lintuja näimme ja vielä muutamat muuttolinnutkin näimme.
Kyläniemen pohjoispuolelta yövyimme Ruuhonsaaressa. Saimme todella nauttia hienosta ja lämpimästä illasta hiekkarannalla. Saari oli melko iso ja siellä oli mukavasti vaihtelevia maastoja ja rantoja. Päivän melontareitti oli antoisa. Matkan aikana kierrettiin myös Saimaansaariston hienoja saaria. Isompien saarien välissä oli myös mielenkiintoisia kapeikkoja. Yhdestä kapeikosta löydettiin todella upea salmi, missä oli korkeat kalliot. Siellä olisi voinut vaikka harrastaa kiipeilyä. Täytynee ensi reissulla ottaa matkaan mukaan kiipeilyköysi ja kiipeilykengät???♂️ Kilometrejä tulikin tälle päivälle jopa 31km.
Ruuhonsaaren ilta. Kuva: Discover Saimaa
Lauantaina Ruuhonsaaresta meloimme kevyessä itätuulessa kohtiRastinniemeä. Rastinniemessä pidimme maisematauon. Matkan aikana tuli useampi ”tekninen” tauko.
Ihmeellistä kyllä, tällä kertaa emme nähneet Saimaannorppia. Taisi olla norpille liian lämmin ilma, mutta meille sopi lämmin ilma mainioisti. Lämmin alkukesän päivä sai meidät pulahtamaan jopa kolmeen otteeseen uimaan melontapäivän aikana ja se kyllä piristi kummasti.
Ilkonsaaren ja muukonsaaren välissä Myllärisen Marjon kohdalla kuulimme härkälinnin ”kaunista” ääntelyä. Näimme myös kuikkia. Ilkonsaaressa houkuttelevalla hiekkarannalla pidimme lounastauon. Oli tämän loppu kevään lämpimin päivä. Bikineissä ruokaa laittaessa piti käydä välillä uimassa.
Ilkonsaaressa ihana lounashetki. Kuva: Discover Saimaa
Muukonsaareen tuli 36km, joka oli pisin melontapäivä ja sen kyllä huomasi kropassa. Loppu matkasta kaakkkoistuuli yltyi vielä ja puuskat tuli voimakkaina mantereen yli. Saaressa vietimme Kirsin syntymäpäiviä ja nautimme synttärisankarin koko matkan ajan kuljettamaa Shampanjaa. Miten hyvälle se maistuikin luonnossa. Kiitos vielä siitä!
Shampanjaa Saimaan rannalla. Kuva: Discover Saimaa
Sunnuntaina heräsimme lintujen lauluun. Muukonsaaressa oli erinlainen luonto kuin aiemmin. Tämä saari poikkesi aiemmista karun kauniista kallioista ja kangasmaastosta. Vallitseva luontotyyppi oli rehevä lehtometsä, savimaa ja vasta leikattu ruoho.
Luonto ympärillämme antoi rauhallisen tunnelman ja illasta kalliolla harrastimme joka päiväisen melontajoogan. Se kyllä auttaa huomattavasti pitkän vesillä olleen päivän jälkeen.
Sää oli koko reissun ajan parempi, mihin olimme varautuneet. Sääennusteen +4, 10m/s tuulta ja räntää vaihtui kesäkeleihin ja uimataukoihin. Vastatuulta oli eri vaikeuskertoimilla. Saarien suojassa olimme tuulelta suojassa. Isojen selkien ylityksen, kuten petranselkä sattui sopivasti tuulen puolesta, sillä juuri silloin tuuli ja puuskat olivat kevyimmilllä asteikolla. Retken pituudeksi tuli 115km.
Hauskaa oli (koronaetäisyyksin)☝️?
Retki päättyi onnellisesti ja tultiin ehjänä ja hyväntuulisina maalliin. Matkakilometrejä kertyi reilu sata. Hyppäsimme vielä kerran uimaan. Pakkasimme tavarat ja nostimme kajakit auton katolle.
Ajoimme kohti auringionlaskua uusia seikkailuja suunnitellen.
Team Shokki
Taru, Kirsi, Riitta ja Lasse
