Menu
Discover_saimaa_talvi

Discover Saimaa

Tulenpuuhailu

Nuotion sytytys lienee kansalaistaito, mutta kun tarkemmin pohtii, niin miten se meneekään, kun väsymys, virhe tai vain oman hutiloinnin takia se nuotio ei sormia napsauttamalla herääkkään henkiin.
Totta on, että moni asia jää huomioimatta silloin kun aurinko paistaa ja auton moottorin jäähtymisestä kuuluva naksutus kantautuu nuotiopaikalle.
Alla muutama ajatuksella testattu ja kirjattu vinkki sinne puseron ylätaskuun kipinäraudan viereen.

 

Tulen ylläpito: Happi + palava materiaali=TULI
Ensimmäisen kipinän jälkeen kaikki muuttuu. Tarkoitus lienee saada kipinästä tuli ja lopuksi nuotio. Myöhemmin sitten sen lämpö. Viimeisenä lienee Kulkijan

 

Hymy
Onko sytyke oikeassa kohdassa, mikä on tuulen suunta, onko kaikki kosteushaitat minimoitu? Kuivia sytykkeitä on oltava hatullinen
Pidä ne kuivina kelillä kuin kelillä; keinolla millä hyvänsä => Elossa pysyminen
Valmistelut ennen ensimmäistä yritystä:
Ensi kipinä
Sytytyspaikan suojaisuus: Estä tuulen pääsy sytytyskohtaan. Estä myös sade ja tippuva vesi/lumi.

 

TULI SIIRRETTÄVISSÄ! Sytytyspaikka ei välttämättä ole optimi käyttöpaikka. Tuo saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi lepotulen valmistelussa
Sytytyspaikan (max halkaisia noin sylinmitta, jotta voit touhuta vain käsien kanssa vaihtamatta paikkaasi) ympäristö on rauhaisa: Tyyni, kuiva, kestää koossa (lumi)

 

Estä vaatetuksesta, käsistä, vartalosta putoavaa kosteutta osumasta tuleen
Asentoasi muuttamatta on sinun kyettävä suojaamaan syttynyttä kipinää, ruokkimaan tulta sekä lisäämään pikkuhiljaa kookkaampaa puuta
Lopullinen nuotiopaikka on valmisteltava sellaiseksi, että siinä tuli säilyy silloinkin, kun joudut hakemaan lisää puuta. Tulen sytytyspaikka on todennäköisimmin eri kuin lopullinen nuotiopaikka. Niiden vaatimuspaikat on erilaiset. Jos teet lepotulet majoitteen eteen, niin majoite ja tuulen suunta antaa omat vaatimuksensa.

 

Polttopuuta on oltava nuotion lähellä suojattuna säältä, jotta pysyt huoltamaan itseäsi

 

Sytytysasento kipinäraudan käyttöä varten on oltava mahdollisimman rento jolloin lihasvoima keskittyy vain raudan ja puukon käyttöön sytytysvaiheessa.

 

Suojaa kehollasi luonnonvoimat.
Kaiva tarvittaessa kuoppa tulen sytytystä varten (sääsuoja)
Käytä kipinän vetoon puukkoa, joko sen hamaraa tai terää. Kostealla kelillä on kädet kohmeessa ja kylmissään. Tällöin pitovoima raapaisulaitteesta on peukalo, etusormi, keskisormi- otteella heikko ja lopputulos saattaa olla tapaturma-altis.

 

Tarvittaessa karhenna ennakkoon ennen reissua kipinäraudan kahva pidon parantamiseksi Tavoite: Jo ensimmäinen sytytysyritys on viimeinen!
Sytykkeen sijainti
Kuiva, napakka alusta. Vaikkapa kookas koivutuohi. Rapsuta höttöä sytytyspinnasta
Sytyke ei saa keikahtaa sytytyshetkellä
Sytyttäessä on oma sijaintisi sytykkeisiin nähden kellotaulun numero 6 ja sytykkeet edessäsi klo 12
Oikea kätinen kohdistaa kipinäraudan klo 7-8 suunnasta ja vasen kätinen klo 4-5 suunnasta kohti sytykkeitä
Kipinän lentomatka on oltava lyhyt, koska se alkaa välittömästi jäähtyä puikkovaiheen päätyttyä
Sytykkeen koostumus

 

Kuivaa ja helposti syttyvää. Lisäksi sen on oltava tulta itseensä ottavaa, säilyttävää ja kyettävä jatkamaan tuli eteenpäin viereiseen sytykkeeseen
Luonnon materiaalit: Tuohi, tervas, kuusen alaoksat, naava/luppo, katajan kuori, pihka, kuivat heinät, talven törröttäjät
Keinotekoiset materiaalit: muovi, pumpuli vast, sytytyspala, esim firecord Säilytä sytykkeitä kuin aarteita
Kerää sytykkeitä luonnosta silloin kun et tarvitse niitä

 

Ennakkovalmistelut
Sytytyspaikan suojaisuus: Estä tuuli, sade, tippuva vesi/lumi. TULI ON OLTAVA SIIRRETTÄVISSÄ! Sytytyspaikka ei välttämättä ole optimi nuotion käyttöpaikka
Sytytyspaikka on tarvittaessa kaivettava syvälle.
Talvella on huomioitava myös sytyttäjän sijainti ja varottava lomottamasta lunta sytyskohtaan
Sytytyspaikan (max halkaisia on sylinmitta) ympäristö on rauhaisa. Tyyni, kuiva, kestää koossa (huom! Lumi myös yläpuolelta)
Estä vaatetuksesta, käsistä, vartalosta putoavaa kosteutta osumasta tuleen. Käsien on oltava kuivat kun koskettelet sytykkeitä
Asentoasi muuttamatta on sinun kyettävä suojaamaan syttynyttä kipinää, ruokkimaan tulta, lisäämään pikkuhiljaa kookkaampaa puuta
Suojaa tulta säältä. Rakenna tarvittaessa sille jopa katos
Lopullinen nuotiopaikka

 

Polttopuut
Sijaitsee kohdassa minkä lähelle rakennat esim majoitteen
Nuotiopaikan sijainti ei ole sään armoilla
Ei sijaitse lumipaakkujen alla
Puut on saatava helposti lähelle jotta voit niitä siitä helposti ottaa ja ruokkia nuotiota
Hanki niitä runsaasti omaan tarpeeseen
Kerralla paljon säältä suojaan
Kun puuta on , niin on helppo tehdä ruokaa ruuan tekoa ja huoltaa varusteita
Sitten vain kevät reissuun nenän suuntaan. Luonto ottaa, luonto antaa. Luonnost ́pittää huolta kantaa t. jyrki

Kurssien, retkien ja matkojen vaativuustasot
Vaativuustaso

Discover Saimaan ja Tarude Travelsin kurssit, retket ja matkat ovat luokiteltu kolmen eri vaativuustason mukaan.

 

 

Helppo

 

Näillä kursseilla, retkillä ja matkoilla tahti on rauhallinen. Päivittäiset etapit eivät ole kovin pitkiä. Normaali peruskunto riittää. Melontaretkillä reitti on suojainen tuulelta sekä melontavauhti rauhallinen.

 

 

Kohtalainen

 

Päivittäiset etapit ovat hieman pidempiä ja maasto vaihtelevampaa. Vaativuustaso voi vaihdella kurssien, retkien ja eri päivinä. Vaelluksilla polut voivat olla epätasaisia ja korkeuserot ovat suurempia.

 

 

Vaativa

 

Nauttiaksesi näistä kursseista, retkistä ja matkoista sinun pitää olla hyväkuntoinen ja pystyä etenemään vaativammassa maastossa. Päivien etapit voivat olla pitkiä ja niillä voi olla jyrkkiä kohtia ja suuria korkeuseroja. Melontakursseilla ja retkillä reitti on tuulelle altis ja voimme meloa kohtuullisessa aallokossa. Melontavauhti on vauhdikkaampi matkat pidempiä (päivämätkat 15-25km).

Jokaisenoikeudet ja -velvollisuudet
puolukka
Perinteiset jokaisenoikeudet (aiemmin jokamiehenoikeudet) ja maamme runsaat metsät ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa.
Luonto tarjoaa meille upeita mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja liikkumiseen, erityisesti kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla. Kuitenkin näillä alueilla jokaisenoikeudet eivät ole täysin vapaat, ja on tärkeää olla perillä alueen omista säännöistä ja rajoituksista.
Jokaisenoikeudet lyhyesti:
Jokaisenoikeudet mahdollistavat liikkumisen luonnossa ilman maanomistajan lupaa, kunhan se ei aiheuta haittaa maanomistajalle, luonnolle tai maankäytölle. Näihin oikeuksiin kuuluu muun muassa:
•Liikkuminen jalan, hiihtäen, pyöräillen, ratsastaen, veneillen ja uiden.
•Marjojen, sienien ja rauhoittamattomien kasvien poimiminen.
•Onkiminen ja pilkkiminen tietyin rajoituksin.
Jokaisenoikeudella et saa
•Haitata maanomistajan maankäyttöä
•Liikkumista pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla.
•Puiden kaatamista tai vahingoittamista.
•Avotulen tekoa toisen maalla.
•Eläinten häiritsemistä tai pesien vahingoittamista.
•Moottoriajoneuvojen käyttöä maastossa.
Luonnonsuojelualueilla lisäohjeita:
Luonnonsuojelulailla voidaan rajoittaa liikkumista ja leiriytymistä alueiden suojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Alueen perustamispäätöksessä ja järjestyssäännöissä määritellään tarkemmat rajoitukset. Lisäksi kasvien ja hyönteisten kerääminen on usein luvanvaraista.
Suojelualuetyypeittäin:
•Kansallispuistot: Yleensä vapaa liikkuminen omin lihasvoimin, leiriytyminen sallittu vain osoitetuilla paikoilla. Ratsastus, pyöräily ja koiravaljakkoajelu vain merkityillä reiteillä.
•Soidensuojelualueet: Yleensä rajoituksetta liikkuminen ja leiriytyminen. Joillakin alueilla voi olla rajoitusosia pesimisajan aikana.
•Vanhat metsät ja lehdot: Leiriytyminen kielletty joillakin alueilla, muuten vapaata liikkumista, marjastusta ja sienestystä.
•Luonnonpuistot ja hylkeidensuojelualueet: Liikkuminen vain Metsähallituksen luvalla. Luonnonpuistoissa mahdollista leiriytyä osoitetuilla paikoilla.
Yhteenveto:
Nauttikaamme luonnosta vastuullisesti, kunnioittaen alueiden omia sääntöjä ja rajoituksia. Jokaisenoikeudet tarjoavat upean mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen, kunhan pidämme mielessä ympäristön säilymisen ja muiden luontoharrastajien kokemuksen. Tärkeintä on löytää tasapaino nauttimisen ja suojelun välillä.
Ihminen on laumaeläin
Ystävät

Miksi me tunnemme tarvetta toisten ihmisten seuraan?
Ihmisluonto ja perustarpeet eivät ole juurikaan muuttuneet vuosisatojen saatossa, vaikka ympäröivä maailma onkin kehittynyt valtavasti.

 

Lajityypillisesti ihminen on edelleen laumaeläin, ja kaipuu muiden ihmisten seuraan on osa meitä luonnollisesti. Vaikka teknologia on vienyt meidät kauas menneisyydestä, tarve yhteisöllisyyteen on yhä vahva. Erityisesti viimeaikainen digitalisaatiokehitys on lisännyt tämän kaipuun voimakkuutta.

 

Esimerkiksi koronapandemian aiheuttama eristäytyminen ja etätyöskentely ovat painottaneet entisestään ihmisten välistä vuorovaikutusta kaivattuna vastapainona teknologian dominoivalle roolille elämässämme.
Syvällinen yhteys toisiin ihmisiin tarjoaa turvallisen tunteen siitä, että joku on samalla puolella ja ymmärtää meitä. Tämä kokemus syntyy vuorovaikutuksessa solutasolla, mikä tekee siitä erityisen vahvan ja inhimillisen.

 

Tämä on myös syy siihen, miksi robotit tai tekoäly eivät voi täysin korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ne voivat vastata kysymyksiin ja tarjota tietoa, mutta ne eivät kykene luomaan tunnesidettä samalla tavalla kuin ihmiset. Emme voi korvata aitoa kohtaamista kylmällä tekniikalla.

 

Nauttikaamme siis toistemme läsnäolosta, seurasta sekä kohtaamisista. Hymyillään kun tavataan. 😍

SAIMAAN alueen vastuullisen matkailun ohjeistusta
Visio & missio luontomatkailussa

TERVETULOA VIERAILEMAAN SAIMAALLA!

Hyvä vierailija,

 

Nämä ohjeet auttavat sinua toimimaan siten, että säilytämme Saimaan ainutlaatuisuuden sekä hyvän hengen matkailijoiden ja paikallisten kesken. Nautithan siis vierailustasi vastuullisesti ja turvallisesti.

 

 

**KULJE LUONNOSSA JÄLKIÄ JÄTTÄMÄTTÄ**

 

– Pidetään luonto ja kylät siisteinä.

– Säästä Saimaan alueen herkkää luontoa pysymällä merkityillä reiteillä.

– Älä tallo sammalien ja jäkälien päälle

– Kunnioita luontoa ja eläimiä.

 

**SUOSI PAIKALLISIA TUOTTEITA JA PALVELUITA**

 

– Saimaan lähituotteiden ja perinneruokien maut ovat aitoja ja puhtaita!

– Valitse paikallisia lappilaisia tai suomalaisia tuotteita.

– Käytä paikallisia ja vastuullisesti toimivia yrityksiä.

 

 

**KUNNIOITA PAIKALLISIA JA HEIDÄN KULTTUURIAAN**

 

– Anna paikallisille kotirauha ja kunnioita yksityisyyttä esim. lähellä piha-alueita

– Pyydä tarvittaessa paikallisilta lupa valokuvaamiseen.

– Vierailu Saimaan Geopark- sekä historiallisissa kohteissa on elämys.

 

 

**LIIKU KESTÄVÄSTI, MINIMOI KULUTUS JA SÄÄSTÄ ENERGIAA**

 

– Suosi vähäpäästöisiä liikkumistapoja.

– Vältä kertakäyttötuotteiden ostamista.

– Säästä energiaa ja vettä.

 

 

**HUOLEHDI OMASTA JA MUIDEN TURVALLISUUDESTA**

 

– Aja tarkasti ja huomioi eläimet tiellä.

– Hyödynnä paikallisten oppaiden ammattitaitoa.

– Ilmoita aina reittisuunnitelmistasi.

 

Perinteiset jokaisenoikeudet (aiemmin jokamiehenoikeudet) ja maamme runsaat metsät ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa.

Käy tutustumassa tarkemmin jokaisenoikeuksiin oheisesta linkistä Jokaisenoikeudet

 

Kiitos kun tutustuit ohjeisiimme ja lämpimästi tervetuloa Saimaalle!

Suksijumppa
Maastohiihtäjä nauttii talvesta ja luontoliikunnasta.

Hiihto on mitä parasta liikuntaa talvella. Se kehittää monipuolisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihasvoimaa ja tasapainoa. Suksijumpan voit tehdä ennen hiihtolenkkiä tai sen jälkeen.  Liikkuvuus- ja venytysliikkeet eivät vie paljoa aikaa ja auttaa vähentämään liikuntavammoja sekä myös vaikuttaa palautumiseen hiihdon jälkeen.

 

Tehokkaan harjoituksen keuhkoille saa mäkisessä maastossa. Aloittelijan kannattaa totutella hiihtämiseen tasaisessa maastossa esimerkiksi järven jäällä. Hiihtäessä on helppo säätää vauhtia ja pitää tarvittaessa taukoja.

 

Jos pakkanen paukkuu, niin silti ulos meno kannattaa. Vauhtia ja tehoa kannattaa rauhoittaa oman voinnin ja hengitysrasituksen mukaan. Pakkasella hyvä apu hengittämiseen on hengitysilmanlämmitin. Myös kasvot ja kaula kannattaa suojata huivilla sekä astmaa sairastavien on syytä pitää avaavat lääkkeet mukana ja helposti saatavilla.

 

Kokosimme tähän kaikille sopivia liikkuvuus- ja venytysliikkeitä, joita voi tehdä hiihtolenkillä joko tauon aikana tai hiihtolenkin jälkeen. Hengitä kaikkien liikkeiden aikana rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Välineiksi tarvitset sukset ja sauvat.

 

 

Virkistäviä ja hengästyttäviä jumppahetkiä!

 

 

Selän ojennus, hartioiden venytys

Aseta sauvat pitkälle eteen hartialinjaa leveämmälle.
Vie takapuoli mahdollisimman taakseja anna hartiaseudun ja selän rentoutua.
Liike venyttää reiden takaosia, rintalihaksia ja parantaa olkanivelen liikkuvuutta.

 

Vartalon kierto

Vie toinen sauva kohti suksen kärkeä ja toinen kohti suksien takaosaa.
Käännä katse takimmaisen sauvan suuntaan.
Tee liike molemmin puolin.
Liike parantaa selän ja rintarangan liikkuvuutta.

 

Rintakehän avaus

Ota molemmat sauvat käteen ja ota sauvoista leveä ote.
Vie sauvat pään päällä pitkälle taakse.
Liike parantaa rintarangan liikkuvuutta.

 

Pohjevenytys

Vie toinen jalka taakse ja samalla vie paino etummaiselle jalalle ja koukista polvia. Pidä taaimmaisen jalan kantapää maassa. Vaihda venytettävä jalka.
Liike venyttää taaimmaisen jalan pohjelihasta.

 

Selän pyöristys

Ota sauvoista leveä ote ja vie sauvat pitkälle eteen ja pyöristä yläselkä.
Liike venyttää yläselän lihaksia ja parantaa selän liikkuvuutta.

 

Selän venytys puun kanssa

Ota käsillä kiinni puun takaa ja vie takapuoli mahdollisimman taakse.
Anna hartioiden rentoutua.
Liike venyttää selkää.

 

Varpaille nousu

Aseta sauvat tukevasti maahan.
Nouse seisomaan varpaillesi ja laskeudu jarruttaen alas.
Toista liikettä 15 kertaa.
Liike parantaa jalkojen verenkiertoa sekä vahvistaa pohkeita.

 

Takareiden venytys

Vie toinen suksi eteen ja nosta suksen kärki kohti taivasta ja kallista suoralla selällä eteenpäin.
Vaihda venytettävä jalka.
Liike venyttää etummaisen jalan reiden takaosaa.

 

Rinnan avaus

Aseta sauvat sivuille jalkojen viereen ja vie kädet suorana taakse ja avaa rintakehä.
Vie katse yläviistoon.
Liike venyttää rintalihaksia ja tuo liikkuvuutta rintarankaan.

 

Sauvat alhaalla, selän pyöristys

Ota sauvoista hartioiden levyinen ote ja vie sauvat polvitaipeisiin.
Pyöristä yläselkää ja vie leuka rintaan.
Liike venyttää selän lihaksia ja tuo liikkuvuutta rankaan.

 

 

Käy katsomassa ja tekemässä myös Jumppakissan parin minuutin hyvä venyttelyvideo.

 

 

 

Ota myös vinkkejä Tuki- ja liikuntaelinterveyden asiantuntijajärjestö Tulen erilaisista jumppaohjeista

Jumppaohjeita

JOKIMELONTAPISTE
Melontaretki

JOKIMELONTAPISTE sijaitsee Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamailla. Jokimelontapisteen kontti sijaitsee Sulkavan Pienen Jukajärven rannalla, josta voit omatoimimelojana vuokrata kalustoa. Meillä on kalustoa 13 henkilölle. Ohjattuja melonta retkiä järjestämme keväästä saimaannorppa melonnoista syksyn ruskaretkiin. Viimeinen yön yli ruskaretki on la-su 28-29.9.2024

 

 

Jokimelontapisteeltä pääset kätevästi melomaan suoraan Pienelle Jukajärvelle tai kerrassaan upealle ja ainutlaatuiselle Lieviskänjoelle. Lieviskänjoki on kevyesti virtaava joki ilman koskia. Joen pituus on 6,9km.  Jokea halkoo kolmea kuntaa – Sulkava. Puumala ja Ruokolahti.

 

 

Joen jälkeen on 3km järviosuus, jonka jälkeen saavut Lieviskänkoskelle. Voit päättää retken kauniille koskelle tai sitten jatkaa matkaa Saimaan puolelle Katossselän norppavesille. Jatkaessasi matkaa Saimaan puolelle Lieviskänkoskella on kanto-osuus tien yli. Discover Saimaan kanoottikärry on rannassa käytettävissä.

 

 

Jokimelontapiste on Ruokolahden melontareitin varrelle. Ruokolahden melontareitistä on nettilinkki tämän tekstin lopussa.

 

 

Lähin juna-asema on Imatralla, josta on noin 40 minuutin ajomatka. Järjestämme lisämaksusta kuljetuksen Imatralta melontapisteelle sekä takaisin Imatralle..

 

 

Saimaan Katosselällä järjestämme majoitusta ja ruokailua yhteistyökumppanin kautta. Rantasauna lämmitetään vieraille ja halutessa myös savusauna lisämaksusta. Järjestämme myös kuljetuspalveluita esimerkiksi Katosselältä takaisin jokimelontapisteelle.

 

 

Meillä on myös Lappeenrannan puolella vuokrattavana kaksi yksikkökajakkia ja yksi kaksikkokajakki  Holiday Club Saimaa

Beach House Saimaa n vuokraamossa.

 

 

Tutustu tarkemmin Discover Saimaan melontakalustoon sekä hintoihin

https://discoversaimaa.fi/valinevuokraus

 

Käy katsomassa ohjatut melontaretket

Elämyksien elämys melontaretki 2 pv – Discover Saimaa

Päiväretki meloen Lieviskänjoella – Discover Saimaa

 

Sulkava

Puumala

Ruokolahti

Ruokolahden melontareitti

 

Visit Lappeenranta

Lappeenranta

Imatrankoski kuohuu 2024
Imatrankoski

Kun ensimmäinen pieni koskenpisara tipahtaa padonreunasta vauhtiin, alkaa sen kuohuva matka kohti väljempää vettä, kohti suurta Laatokkaa.  Koskenpisara alittaa vanhojen lyhtyjen Koskisillan. Se kieppuu ohi idyllisen paviljongin. Se ohittaa kunnianarvoisan Valtionhotellin ja kalliokielekkeen, jossa muinoin oli natiseva köysirata. Se tärskäyttää kosteuttaan näköalaterassin vieraille ja syöksyy kohti satavuotisia kalliokaiverruksia, kuninkaallisia graffiteja.

 

Vesimassat saavat muotonsa. Ne täyttävät jylhän kalliouoman, pyörittävät, sekoittavat, jylisevät. Jos et ole koskaan kuullut kosken huumaavaa ääntä, sen veden myllerryksen voimaa, antaudu nyt.  Hetken ajan tunnet olevasi luonnon hyväilevän julmassa syleilyssä. Hetken ajan tunnet olevasi yhtä historian, ikuisen kalliouoman kanssa.

 

Se elämys on yhtä suuri kuin pienin koskenpisara.

 

Tulevat koskinäytökset 2024:

  • 25.5. klo 18 Imatran kesänavaus Koskinäytös ilman musiikkia.
  • 1.6., 8.6. ja 15.6. klo 18Koskinäytös ilman musiikkia.
  • 26.6. ja 27.6. klo 18 Musiikkina Sibeliuksen Karelia-sarja.
  • 28.6. klo 18.55 Saimaa Cycle Tour. Koskinäytös ilman musiikkia.
  • 29.6. klo 18 Musiikkina Sibeliuksen Karelia-sarja.
  • 30.6. klo 18 Musiikkina Whitewater Symphony.
  • heinä- ja elokuussa koskinäytös joka viikko keskiviikosta sunnuntaihin klo 18 Keskiviikon-lauantain näytöksissä musiikkina on Sibeliuksen Karelia sarja. Sunnuntain näytöksissä musiikkina on Whitewater Symphony.
  • 24.8. klo 18 Imatra-päivä Musiikkina Whitewater Symphony.
  • 17.-18.10. ja 25.-26.10. klo 18 koululaisten syysloma Koskinäytös ilman musiikkia.
  • 6.12. klo 16 Itsenäisyyspäivä

 

Yksittäisen koskinäytöksen kesto n. 16 minuuttia. Kosken kuohut ovat mahtavimmillaan n. 8 minuutin kohdalla. Kosken kuohuja säestää varsinaisissa kesäkauden koskinäytöksissä Sibeliuksen Karelia-sarjan musiikki tai Osmo’s Cosmoksen rocksinfonia Whitewater Symphony.

 

Parhaita katselupaikkoja ovat *kosken ylittävä silta, *Koskipuiston ranta, Valtionhotellin viereinen näköalatasanne sekä alapaviljonki. (*esteetön katselupaikka).

 

Imatrankoskensilta on suljettu liikenteeltä aina koskinäytöksen aikana noin 45 min ajan.

 

https://kansallisihme.fi/fi/imatrankoski

https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/etsitko-tietoa/tapahtumat/

 

Tervetuloa ihastelemaan upeaa Imatrankoskea!

Vastuullinen matkailu – kestävä kehitys
Melontaretki Saimaalla

Discover Saimaa käy parhaillaan Green Activities vastuullisuusohjelmaa läpi, jotta vuonna 2024 keväällä saamme vastuullisuussertifikaatin.

 

Green Activities on ohjelmapalveluyritysten tarpeisiin räätälöity vastuullisuusohjelma ja -sertifikaatti. Green Activities soveltuu yrityksille, jotka tarjoavat ohjelmapalveluita ulkoilmassa tai työpajoja luonnontuotteita hyödyntäen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Green Activities on myös Pohjoismaiden ainoa matkailueläinten hyvinvointikriteereitä sisältävä vastuullisuussertifikaatti.

 

Green Activities-sertifikaatin saanut yritys on sitoutunut mm. henkilöstön ja asiakkaiden ympäristötietoisuuden kasvattamiseen, toimintansa ympäristörasituksen pienentämiseen sekä matkailueläinten hyvinvoinnin varmistamiseen.

 

Lähes tuhat matkailuyritystä Suomessa on jo mukana jossakin kestävän kehityksen ohjelmassa ja olemme näin ollen sitoutunut toimimaan vastuullisesti.

 

KESTÄVÄN MATKAILUN PUOLESTA

Jotta matkailuelinkeino pystyy vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja turvaamaan tulevaisuutensa, on kehityksen oltava kestävää. Tätä varten Visit Finland on kehittänyt matkailuyrityksille ja -alueille tarkoitetun Sustainable Travel Finland -ohjelman ja sillä saavutettavan Sustainable Travel Finland -merkin, joka meillä Discover Saimaalla on päämääräänä 2024 keväällä saada.

 

GreenKey

GreenActivities

VisitFinland

Sustainable Travel Finland

Luontoon

 

Melonta Saimaan saaristossa
Jokaisenoikeudet ja Suomen runsas luonto ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet virkistäytyä ja liikkua luonnossa.
Sytykekäpy
Askartelu Sytykkeiden tekoa kävyistä tyhypäivä tykypäivä

Onpas aika kivannäköisiä sytykkeitä! Eikä vain näköisiä vaan myös toimivia. Tarvitset kynttilän, vanhan kattilan, patalaput, rautalangan ja alustan minne laitat steariinissa uitetut kynttilät odottamaan jäähtymistä.

 

Uitamme käpyset kolmeen otteeseen steariinissa, jotta niistä tulee riittävän hyvät sytykkeet,  Teemme retkillämme kynttilät nuotiolla, joten kattila on hyvä olla kahvaton ainakin jos kahva on tehty sulavasta materiaalista.

 

Tervetuloa meidän luontoretkelle, jonka aikana pääset tekemään ohjatusti sytykkeet itsellesi tai vaikka joululahjaksi.

 

Kysy tarjous omalle ryhmälle tai työporukalle ja mennään luontoon nauttimaan yhdessä tekemisestä. https://discoversaimaa.fi/tuote/metsaretkirastit-ja-ohjattua-sytykkeiden-tekoa/

 

Ulkoilun jälkeen on mahdollisuus varata yksityissauna ja illallinen.

Vuoksen Kalastuspuiston yksityissauna, avanto sekä illallinen.

Tilaussauna

Juhlatalo Saimaan Atlas tarjoaa hulppeat näkymät ja upeat tilat illan viettoon. Juhlatalo on Saimaan rannalla jossa on yksityissauna, poreallas sekä herkullinen illallinen.

Saimaan Atlas

 

Varaukset info@discoversaimaa.fi

 

#ekoteko #itsetehty #joululahja #sytykkeet #tykypäivä #tyhypäivä

 

 

 

Artesaaniruuan paras glögijuoma

Päivi-Angervon glögissä maistuu kesä ja joulu yhtäaikaa. Maku tulee raparperi täysmehusta ja lempeistä jouluisista mausteista.

 

Glögi palkittiin lokakuun lopulla Artesaaniruuan SM-kilpailuissa Suomen parhaaksi glögijuomaksi 2023 kultamitalilla. Oli varsin hieno tunne kuulla pohjoisen areenalla>  Etelä-Karjala, Imatra ja Päivi-Angervon Talvinen Raparperiglögi on voittanut kultamitalin. Ja sama sanottiin ruotsiksi.

 

Tuomareiden mielestä väri on prinsessamaisen hempeä, maku sopii niin kylmänä nautittavaksi kuin lämpimänäkin mutta lämpimänä nautittuna mausteiden maku pääsee hyvin esille. Trendikäs joulun viettäjä juo tätä kylmänä jatkaen joko kivennäisvedellä tai aikuiseen makuun kuivan valkoviinin lisäyksen kanssa.

 

Kaunis ulkoasu ja maukas sisältö on varmasti herkku, joka muistetaan. Ja tämä löytyy nyt jouluisesta herkkukassista.

 

Paivi-Angervo

Virtuaalimatkailu
jokimelontaa Etelä-Karjalassa
Virtuaalimatkailu- melontaretki Saimaalla
Jokimelontaretki Saimaalla

 

Lähdimme lokakuun 14 pvä perjantaina Lieviskänjoelle kuvaamaan ensimmäistä tulevaa virtuaalimatkaamme. Matkassa oli mukana niinkuin kuvassa näkyy kaksi herrasmiestä. Valokuvaaja ja virtuaalikuvauksista vastaava kuvaaja Markus Kailes on kuvassa vasemmalla ja oikealla kuvassa Jose vastasi melonnosta.

 

Virtuaalimatkailusta vastaava Jenna Tiimo oli omalla yksiköllään liikenteessä ja Taru vastasi matkan kulusta ja järjestelyistä.

 

Kerrassaan mielenkiintoinen päivä ja joki tarjosi taas jälleen kerran parastaan puhtaineen vesineen ja mutkittelevin kurvin. Kerta toisensa jälkeen jokimelontaan on vaikea tylsistyä. Vuodenajat erottuvat selvästi joella ja kasvillisuus yllättää kerta toisensa jälkeen. Sitä kauneutta on vaikea kuvailla ja se on vaan itse koettava.

 

Tulevaisuudessa se on mahdollista vaikka et pääsisi matkaan mukaan jokimelontaretkelle.  Virtuaalimatkailu antaa siihen mahdollisuuden, sillä voit seurata ja osallistua matkalle mukaan vaikkapa kotisohvalta. Tämä uusi aluevaltaus mahdollistaa myös esimerkiksi liikuntarajallisen kokemaan ainutlaatuista matkaa mukavasti kiemurtelevalle joelle.

 

Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa mukaan seikkailuihin joko livenä tai virtuaalisesti!

HEIKOT JÄÄT ja jään kantokyky

Jään kantokyky

Jään kestävyys lasketaan teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa yhtenäistä virheetöntä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Teräsjää on suurikiteistä, kiinteää, sekä kirkasta. Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 cm mielellään 10 cm, jotta se kestäisi aikuisen ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen jääkannen ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

 

 

LUONTO muuttuu ja elää jatkuvasti ja se voi yllättää jäällä liikkujan, kokeneenkin sellaisen.

 

 

Samat jäät, jotka ovat vuosien varrella kantaneet, voivat seuraavana talvena pettää. Eilisen varmuus on tämän päivän arvoitus. Kun kävelet jään päällä, niin huomioi että jokainen talvi piirtää jäälle oman, ennalta-arvaamattoman tarinansa. Jää koettelee jokaista, eikä se suosi kokeneitakaan jäällä kulkijoita.

 

 

Varustaudu vajoamisen varalle

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry

Arctic Natural Products

JOULUN HERKKULAHJAKASSI

Persoonallisesti JOULUHERKKUJA 🤶🎄– Makumatka siniselle Saimaalle!

 

Herkkulahjakassin tuotteet ja tuottajat vaihtuvat vuosittain. Laadukkaat raaka-aineet ja lähituotteet tulevat pientuottajilta Saimaan puhtaasta luonnosta.  Arvostamme paikallisuutta ja yritysyhteistyötä. ♥️

 

Nyt on vuorossa esitellä teille yhteistyökumppanimme ARCTIC NATURAL PRODUCTS.  Arctic Natural Products tuottaa korkealuokkaisia, terveyttä edistäviä luonnontuotteita kuivattuna ja pakastekuivattuna.

 

Marjat löytyvät Järvi-Suomen puhtaista ja puhtaista arktisista metsistä. Luonnollisesti kypsyneet marjat poimitaan käsin ensiluokkaisen laadun varmistamiseksi.

 

 

Herkkulahjakassin tuote on kuivatuista metsämustikoista tehtyä mustikkajauhetta. Mustikkajauhe on voimakasarominen, herkullinen ja helppokäyttöinen.

 

 

Jauhe on tehty mustikoista, jotka on poimittu suoraan Suomen puhtaasta luonnosta, Etelä-Savosta, Saimaan monien järvien ympäröivistä puhtaista metsistä, jossa puhdas ilma, vesi ja luonto ovat tuoneet niihin arominsa. Marjatuotteisiin ei lisätä mitään lisäaineita, joten saat nauttia marjojen puhtaasta luonnonmukaisesta mausta aidoimmillaan.

 

 

Voit hyödyntää kuivattua mustikkajauhetta parantamaan jäätelöiden, hienojen leivonnaisten täytteiden, muffinien, hillojen, hyytelöiden, säilykkeiden ja hedelmäpohjien makua. Käytä myös ruoanlaitossa luonnollisena makeutusaineena. Tai lisää mustikkajauhetta smoothieen, puuron päälle, juomiin jne. Vain taivas on rajana.

 

 

Mustikkajauhe on terveellisiä sen korkean antioksidanttikomponentin vuoksi.

 

 

Ohessa yksi resepti vinkki monista eli ihanan makuiset juustokakkuset. 

 

JUUSTOKAKKUSET mustikkajauheesta 

Pohja:
1 pkt (175g) Domino- tai muita täytekeksejä
50 g voita

 

Täyte:
1 prk (250g) Mascarpone-tuorejuustoa
3 dl kermaa
1 1/2 dl tomusokeria
1/2 sitruunan ohuelti raastettu kuori
4 rkl mustikkajauhetta
vaniljaa myllystä

 

 

Pingota leivinpaperi pienten irtopohjavuokien pohjalle (tai käytä normaalia isoa irtovuokaa) . Laita voi ja  keksit monitoimikoneeseen ja murskaa hienoksi muruksi. Painele seos lusikalla vuokien/vuoan pohjalle. Laita pakkaseen odottamaan.

 

 

Mittaa täytettä varten kaikki aineet vatkauskulhoon. Vatkaa seos napakaksi vaahdoksi. Lusikoi täyte pohjan päälle ja tasoita pinta. Kuumenna vuokaa ulkopuolelta kaasupolttimella tai kuumalla vedellä (varo, ettei vettä mene kakkuun). Pyöräytä vuoan reuna irti ja nosta kakun yli pois. Koristele kakku esimerkiksi marjoilla tai syötävillä kukilla. Kakku leikkaantuu parhaiten hieman lämmitetyllä veitsellä.

 

 

Arctic Natural Products Ltd Oy, Savonlinna, Finland

 

Käy tutustumassa nettisivuilla tarkemmin tuotteisiin

https://www.arcticnaturalproducts.com/

 

Voit tilata herkkulahjakassin sähköpostilla 

 info@discoversaimaa.fi

Syysloma Saimaalla
Maastopyörä sykyisessä luonnossa

Etelä-Karjalan seudulta löytyy paljon tekemistä ja Saimaan kaunista luontoa!

 

 

Lappeenrantaan sekä Imatralle matkustaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulta muutamassa tunnissa junalla, bussilla tai autolla. Saimaalta löytyy upeita luontoreittejä luonnon ihasteluun, herkullisia lähiruokakohteita, majoitusta ja kulttuuria.

 

 

Discover Saimaa järjestää ohjattuja retkiä viikoilla 41-42

 

 

Syyslomaviikon ohjelmaa:

 

 

Metsän sienisato talteen 15.10.2023, klo 13.-14.30

Vuoksen Kalastuspuisto

 

 

Maanantai 16.9.2023, klo 11-13 Maastopyöräretki

Saimaa Holiday Club Rauha

Oppaana: Valtteri

 

 

Metsäretki – 19.10.2024, klo 13-15

Saimaa Holiday Club Rauha

Oppaana: Jenna

 

 

Maastohiihtokurssi  – Varaa omalle ryhmälle kurssi

Ensilumenlatu aukeaa 19.10.2023

Ensilumenlatu, Imatra

 

 

Järjestämme myös omalle ryhmälle / perheelle ohjattuja retki. Erilaisia vaihtoehtoja löytyy, joten kysy mieleinen elämys teille!

info@discoversaimaa.fi

tel +358 41 313 6868

 

 

Vuoksen Kalastuspuisto

Holiday Club Saimaan Rauha

Ensilumenlatu

 

 

Saimaan syksy
Saimaan syksy
Syyslomalla hiihdetään jo!
Maastohiihtokurssi

Syyslomalla hiihdetään jo!

Imatran Ensilumenlatu avautuu 19.10.2023

 

Eteläisen Suomen aikaisin ensilumenlatu aukeaa perinteisesti Imatran Ukonniemeen. Latuprofiili sisältää vaihtelevaa maastoa, tiukkoja nousuja sekä vauhdikkaita laskuja, joista muodostuu hyvät harjoitteluolosuhteet eri tasoisille hiihtäjille. Latu avautuu aluksi 2 km mittaisena ja myöhemmin aste asteelta pidemmäksi.

 

Latu on valaistu joka päivä klo 6–22 välisenä aikana. Ukonniemi-areenan yhteydestä löytyvät lähtöpiste, parkkipaikat ja asiakaspalvelu. 

 

Ensilumenlatu löytyy Imatran Karhumäeltä, vain pari kilometriä Kutostieltä. Tarkempi osoite on Ottelukatu 11, 55420 Imatra.

 

Välineet voit vuokrata sekä hankkia Saimaa Sportista, joka sijaitsee Imatran Ukonniemi-Areenan jäähallin puoleisessa päädyssä. Lisätietoja löytyy SaimaaSportin nettisivuilta https://www.saimaasport.fi/

 

Katso latukartta ohesta.
https://imatrabasecamp.fi/sites/default/files/2023-03/ensilumenladusto.pdf

 

Majoitusta löytyy läheltä Saimaan rannasta sekä Imatralta.

Imatran Kylpylä
https://www.imatrankylpyla.fi/

Saimaa Holiday Club Rauha
https://www.holidayclubresorts.com/fi/kylpylahotellit-resortit/saimaan-rauha/

Vuoksen Kalastuspuisto
https://vuoksenkalastuspuisto.fi/leirintaalue/mokit/

Imatran Valtionhotelli

https://www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/imatra/scandic-imatran-valtionhotelli?

Lisää tietoja palveluista löytyy oheisen linkin takaa https://kansallisihme.fi/fi/majoitus-ja-ravintolat

 

Hiihtokauden avajaisia juhlitaan Imatran Ensilumenladulla 4.11.2023 klo 9.00–15

https://kansallisihme.fi/fi/hiihtokauden-avajaiset-imatralla

 

Ensilumenlatu
Ensilumenlatu
Apua, hunajapurkissani on vuoluhunajaa!
Hunaja

Tämän artikkelin on kirjoittanut Kielomäen Tilan emäntä Anu

 

Tämä on ihan mahdollista! Kesä 2021 oli taas omanlaisensa, se jää muistoihin oikein kunnon hellekesänä. Mehiläistarhauksen kannalta kesä oli aivan eri rytmissä kuin keskivertokesät. Alkukesän pitkä lämmin jakso kukitti kukkivat kasvit kiivaaseen tahtiin, mehiläiset painoivat töitä hiki hatussa ja mehiläistarhaajat siinä perässä! Mettä kertyi pesiin ennätysvauhtia, hunajaa valmistui jo ennen juhannusta, ja tarhaajan kantoi pesiin lisää vahakakuilla täytettyjä pesäosostoja mehiläisten käyttöön. Heinäkuulla, kun oli horsman kukinnan aika, luonto riutui jo kuivuudessa ja horsman kukat nuokkuivat vedenpuutteessa…

 

Hunajan rakenne riippuu sen valmistusaineista. Yli 80% hunajasta on luonnon sokereita, jotka tulevat kukkien medessä pesiin. Medessä on vielä paljon vettä, mutta hunajaa valmistaessaan mehiläiset poistavat sitä, ja kun kennoissa hunajan kosteus on varmasti alle 20%, mehiläiset peittävät hunajan vahakannella säilytystä varten. Hunaja on juoksevaa, kun se lingotaan pois kennoista, mutta se on niin ”täynnä” luonnon sokereita, että se pyrkii kiteytymään. Riippuen siitä, mitä sokereita ja missä suhteessa satolaueen ja -ajan kukat ovat tuottaneet, hunaja kiteytyy nopeasti tai hitaammin, joskus mukavan lusikoitavaksi ja joskus sitten otsikon vuoluhunajaksi… Tämä on hunajan luonnollinen ominaisuus. Suomalaiset ja ilmastossamme menestyvät kukat tuottavat mettä, joka kiteytyy aina. Hunajaa voidaan käsitellä niin, että sitä vaivataan tai sille annetaan toivottu kiderakennemalli ennen pakkaamista myyntipakkauksiin, jolloin hunaja voi jäädä pehmeäksi. Muilla ilmastoalueilla meden sokerirakenne on erilainen, ja siksi esimerkiksi Etelä-Euroopasta tuotu hunaja voi säilyä jopa juoksevana.

 

Suomessa juoksevana pysyvää hunajaa saadaan yleisesti loppukesän huippumesikasvista horsmasta, tai puolukasta ja suokasveista. Kun näiden kukkien mesi sekoittuu saman alueen muuhun mesisatoon, hunaja jää kiteytyessään pehmeämmäksi. Kesällä 2021 horsman mesi Kielomäen mehiläistarhojen alueella menetettiin kuivuuden vuoksi kokonaan, eikä alueella ole merkittäviä puolukkakankaita tai suuria soita. Sama koskee suurta osaa Suomen mehiläistarhaajista, ja pesien hunajasadosta kesällä 2021. Hunaja on kiteytynyt purkeissa varsin kovaksi.

 

Lapsuudessani asuimme rivitalokodissa, missä jokaisessa asunnossa oli oma kylmäkellari siellä kellarikerroksessa. Tuolla kellarissa, mehu- ja hillopurkkien joukossa säilytettiin myös hunajaa – Varmaankin ennemmin pois makeanhimoisen lapsikatraan saatavilta, kuin nykyohjeiden mukaisessa hunajan optimisäilytyspaikassa… 1970-luvun lapsena se makeanhimo yllätti ajoittain 🙂 minutkin, ja muistan, kuinka hiivin tuonne herkkujen äärelle, ja hunajapurkista oli houkuttelevaa napata keittiöstä salakuljetetulla lusikalla suu makeaksi! Muistoon liittyy hyvin kiinteästi se, että hunajaa piti lusikalla kuopsuttaa ja herkkusuullinen maistui entistä makeammalta tuon pienen vaivannäön jälkeen, ja olihan siinä se jännitysmomentti! Sapiskaa en muista koskaan saaneni näistä herkuttelureissusista, vaikka käyntini jätti purkkiin ilmiselvän jäljen – kerran toisensa jälkeen!

 

Nyt harrastaessani itse mehiläistarhausta, en ole osannut vaatia mehiläisltämme pehmeästi juoksevan hunajan tuottamista. Kielomäen hunaja on luonnollisesti kiteytyvää, emmekä me halua käsitellä sitä ennen pakkaamista. Jos hunajan kuopsuttaminen lusikanreunalla purkista tuntuu liian työläältä – niin nautinnollista kuin se onkin 🙂 – kiteytyneen hunajan voi helposti ja hellävaraisesti pehmittää käyttöön otettaessa.

 
 

KITEYTYNEEN HUNAJAN PEHMITTÄMINEN

 

Hunaja
1. Laske hanasta mahdollisimman kuumaa vettä pieneen kattilaan tai ruukkuun. Vesijohtoveden lämpötila on 50-65C. Astiaan laskeminen jäähdyttää hanavettä nopeasti.

 

Kiteytyneen hunajan pehmittäminen
2. Varmista, että hunajapurkin kansi on hyvin kiinni. Laita purkki hanakuumaan veteen kaulaa myöten. Huoneenlämpöinen hunajapurkki alkaa lämmetä ja samalla jäähdyttää vesihauteen vettä. Hunajaa ei pidä säilyttää lämpimässä, eikä lämmittää yli +40C lämpöön. Vesihauteessa lämpötilojen tasaantuminen takaa sen, ettei hunaja lämpene liikaa.

 

Hunaja
3. Kun vesi astiassa on jäähtynyt, hunaja ja vesi ovat samanlämpöisiä. Hellävarainen lämmitys on pehmentänyt hunajan.

 

4. Voit toistaa lämmittämisen, jos haluat notkistaa hunajaa vielä lisää.

5. Säilytä pehmennetty hunaja huoneenlämmössä tai viileässä kaapissa, ei jääkaapissa. Aivan kuten ennen pehmentämistä!

 

Hunajaa ei pidä pehmittää kiehuvassa vedessä tai mikroaaltouunissa, eikä sitä pidä säilyttää lämpimässä esimerksi puulämmitteisen uunin päällä tai kylmälaitteiden yläpuolella kaapissa. Yli 40C lämpö ja säilyttäminen lämpimässä heikentävät hunajan laatua. Nopea lämmittäminen on tietysti ok silloin, kun käytät hunajaa leipomiseen tai ruuanlaittoon, missä se joka tapauksessa kuumennetaan!

 

Säilytä hunaja viileässä huoneenlämmössä, mielellään valolta suojattuna. Käyttöpurkki voi hyvin olla pöydällä saatavilla!

 

Käy tutustumassa Kielomäen Tilaan tarkemmin oheisen nettisivulinkin kautta.

Mehiläistuotteita puhtaasta luonnosta Kielomäen Tilalta Ruokolahdelta

JOKIMELONTAPISTE – VUOKRAA kajakki tai kanootti
kajakin vuokraus

JOKIMELONTAPISTE sijaitsee kolmen kunnan rajamailla, Sulkava. Puumala ja Ruokolahti. Jokimelontapisteen kontti sijaitsee Pienen Jukajärven rannalla, josta voit vuokrata omatoimimelojana kalustoa. Järjestämme myös ohjattuja melontaretkiä.

 

Jokimelontapisteeltä pääset kätevästi melomaan suoraan Pienelle Jukajärvelle tai kerrassaan upealle ja ainutlaatuiselle Lieviskänjoelle. Lieviskänjoki on kevyesti virtaava joki ilman koskia. Joen pituus on 6,5km. Joen jälkeen tulee noi. 3km järviosuus, jonka jälkeen pääset nousemaan Lieviskänkoskelle. Voit päättää retken kauniille koskelle tai sitten jatkaa matkaa Saimaan puolen Katsoselän norppavesille. 

 

Tutustu tarkemmin Discover Saimaan melontakalustoon sekä hintoihin nettisivujemme  kautta.

https://discoversaimaa.fi/valinevuokraus

 

Yhteistyökumppanimme järjestää Saimaan Katosselällä aittamajoitusta, ruokailutarjontaa, rantasaunaelämyksiä sekä kaluston vuokrausta mm. sähköpolkupyörien vuokrausta.

Kaluston ja miehistön kuljetus takaisin jokimelontapisteeseeen onnistuu lisämaksusta.

Lieviskänkoski – Jokimelontapiste 60€

Reposenniemi (Katosselkä) – Jokimelontapiste 80€

https://katosselankampat.fi/ 

https://katosselankanootit.fi/

 

 

https://discoversaimaa.fi

Melontaa Saimaalla
Melontaa Saimaalla
Welcome Cyclist
Utulan lautturi
TERVETULOA PYÖRÄILIJÄ

 

Discover Saimaa kuuluu mukaan Welcome Cyclist järjestöön.

Tervetuloa pyöräilijä -tunnus (Welcome cyclist) on suunniteltu helpottamaan pyöräilijän elämää silloin, kun hän etsii itselleen sopivia palveluita: niitä paikkoja ja palveluja, joihin pyöräilijä tietää aina olevansa tervetullut, ja jotka tarjoavat hieman tavallista paremmat palvelut pyörän satulassa seikkailevalle. 

 

Pyörämatkailun suosio on kasvussa. Pyörämatkailijat tekevät päiväretkiä, tutkivat pyöräillen kaupunkeja löytääkseen paikallisia helmiä, viilettävät maastopyörällä metsien kätköissä tai kiertävät retkipyörillä ympäri Suomea nauttien vapauden tunteesta, uusista matkakohteista ja upeista maisemista.

 

Tervetuloa Saimaalle pyöräilemään ja järjestämme teille ikimuistoisen pyöräilyelämyksen.

 

Bikeland

Welcome Cyclist

Ellare – Viedään suomalainen luontomatkailu yhdessä maailmankartalle.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Outdoor Active

 

Pyöräretkeläisiä Saimaalla
Saimaan saariston pyöräretkeläisiä

Vuokraa kajakki / kanootti
kajakin vuokraus

Tule Saimaalle ja vuokraa kajakki tai kanootti. Meillä on kalustoa 13 henkilölle. Jokimelontapisteemme sijaitsee Lieviskässä, Lieviskänjoen alussa, josta voi myös vuokrata kalustoa omatoimimelojat. Järjestämme myös kuljetuspalveluita, jos haluaa lähteä melomaan eri paikasta, minne retki päättyy.

Kaksi yksikköä ja yksi kaksikkoovat vuokrattavissa Holiday Club Saimaa

Beach House Saimaa n vuokraamosta.

Kajakit

Yksiköt

Exo Arctic  Luxe vihreä-valk 

Exo Arctic  sini-valk 

Welho Proton x 2 

Aventura 140 

Perception Expression 15 

Perception Essence 16 

 

Kaksikko

K2 Point 65 Dubloon 

KANOOTIT

 

Yksiköt

Kolibri Solo 

Ace Harmony Solo 

 

Kaksikko

Arctic 16 kahdella penkillä

 

Voit vuokrata kaluston myös muualle.

 Kuljetuksen hinta on:

30€ lähtömaksu ja 1€/km.

Järjestämme kuljetukset ja majoitukset yhteistyössä Katosselän kanootit ja Katosselän kämpät

Järjestämme myös opastettuja melontaretkiä  Lieviskänjoelle sekä Saimaan saaristoon.

 

info@discoversaimaa.fi

 041 313 6868 Discover Saimaa

Talviuinti / Avantouinti
Avantouinti

Talviuinnin on kovassa suosiossa nyt,  sillä ne hyvänolon tunteet ja terveysvaikutukset, jotka sen seurauksena syntyvät ovat huikeat. Avannossa käynti on mieltä ja kehoa virkistävä terveysliikuntalaji.

 

Talviuintikausi on onneksi pitkä ja kestää Suomessa arviolta lokakuun alusta aina toukokuuhun asti. Talviuinnilla tarkoitetaan yleensä uimista alle 10 asteisessa luonnonvedessä.

 

Talviuinnilla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Säännöllisesti uivien perusverenpaine voi laskea merkittävästi, verenkierto ja kudosten aineenvaihdunta parantua sekä solujen vanheneminen hidastua.

 

Mielihyvän tunteen saa helposti jo pelkästään nopealla kastautumisella kylmään veteen. Talviuinti rauhoittaa ja maadoittaa mielen, lisää kehon vastustuskykyä ja vähentää stressiä sekä auttaa nivelkipuihin sekä parantaa unen laatua. 

 

Aloittaminen on vaivatonta ja varustehankinnat maltillisia. Käytännössä tarvitset vain uima-asun, pipon ja tossut, niin niillä pääset jo alkuun.

 

Veteen ei kannata mennä yksin ja sen vuoksi kaveri on hyvä olla matkassa mukana. Useimmissa uintipaikoissa on sen verran porukkaa, että vaikka yksin menisikin paikalle, niin seuraa löytyy ja aina kannattaa kysyä että lähtisikö joku samaan aikaan uimaan. Talviuintipaikoilla saat myös hyviä vinkkejä kokeneemmilta harrastajilta.

Tossut ovat hyvä hankinta ja varsinkin monessa paikassa ei ole lämmitettyä kulkumattoa. Tossut tai kengät ovat tärkeä valita niin, ettei niiden pohja ei luista. Neopreenisukkia voi käyttää myös talviuintitossujen sijaan. Neopreenisukkien kuuluu olla tiukat, jolloin ne pysyvät hyvin jalassa ja lämmittävätkin hiukan uidessa. Toiset käyttävät villasukkia. Täytyy vaan huolehtia, että sukat eivät ole liian liukkaat. Portaiden kädensijat voivat olla jäiset ja monet käyttävätkin neopreenihankoja.

 

Kulkureitti voi olla liukas säänmuutoksista johtuen ja hyvästä ylläpidosta huolimatta. Lämpömatolla tai polulla voi olla jäätä ja lunta, jolloin ne veden kanssa yhdessä voivat tehdä pinnasta vaarallisen liukkaan. Yleisin onnettomuusriski onkin liukastuminen kulkureitillä.

Päähineen pitäminen on tärkeää ja se ylläpitää talviuimarin lämpötasapainoa. Aina ei tarvitse ostaa uutta, vaan pipo tai uimalakkikin kelpaa vallan mainiosti. Päätä ei suositella kastetttavaksi, eikä veteen hyppääminen ole salittua. Ilman päähinettä uiminen sekä erityisesti pään kasteleminen kylmässä vedessä voivat johtaa elimistön alilämpöön. Kylmä vesi voi aiheuttaa päälle kiristyksen tunnetta ja muun muassa laukaista migreenikohtauksen.  

 

Talviuintipaikat ovat usein tuulisilla ja avarilla paikoilla, jolloin tuuli voimistaa pakkasen purevuutta sekä lisää lämmön haihtumista. Pään suojaaminen kylmältä ja viimalta on edellytys miellyttävälle uintikokemukselle.

 

Ensimmäisinä kertoina laskeudu kylmään veteen selkä edellä ja mene portaita/tikkaita pitkin rauhallisesti alas. Voit vedessä ollessasi pitää jalat portailla ja käsillä kiinni portaiden kädensijoista, jolloin pääset heti halutessasi pois vedestä, mikä rauhoittaa mieltä ja auttaa pitämään hengityksen rauhallisena. 

 

Totutellessasi kylmään veteen etsi sopiva hetki, jolloin voit varata portaat itsellesi. Uintipaikassa voi olla kahdet veteen vievät portaat, joista toisista mennään veteen ja toisista tullaan ylös. Noudata sovittua kulkusuuntaa uintiturvallisuuden ja sujuvuuden vuoksi.

 

Veteen laskeutuessasi hengitä suun kautta rauhallisesti ja pitkään ulos. Kylmä vesi voi ensimmäisillä kerroilla aiheuttaa hengen haukkomista sekä tuntua että hengitys  salvaantuu. Katsekontaktilla uimakaveriin on yleensä hengitystä rauhoittava vaikutus. Ei syytä huoleen, jos vesi tuntuu erittäin kylmältä, sykkeesi kiihtyy, sormiasi pistelee, tunnet huimausta tai jälkikäteen ilmestyy punaisia laikkuja ihollesi. Nämä reaktiot ja tuntemukset ovat normaaleja ja poistuvat kun nouset ylös vedestä.

Vedestä kannattaa nousta rauhallisesti ylös. Kylmässä vedessä ihon pintaosien ja lihasten verenkierto heikkenee. Vedestä noustettasi kietaisi ympärillesi pyyhe tai kylpytakki. Se estää veden haihtumista iholtasi ja suojaa tuulelta.

 

Anna ihon ja lihasten lämmetä ja verenkierron elpyä vähitellen. Lämmin suihku ja sauna auttavat kehoasi lämpenemään tasaisesti.

 

Juo vedessä käyntien välissä ja koko uinnin jälkeen vähintään pari lasillista haaleaa tai lämmintä juotavaa. Talviuinnin ja saunassa käynnin yhdistäminen lisää virtsaneritystä ja nesteen poistumista hengityksen ja hikoilun kautta. Kahvi ja tee eivät ole parhaita palautusjuomia, sillä ne lisäävät nesteen tarvetta. Ihmisen janontunne vähenee kylmässä, siksi on tärkeä tietoisesti juoda tarpeeksi.

 

Kylmässä vedessä uimisen jälkeen on tärkeää pukeutua lämpimästi, jotta kehon vilustuminen estyy.  Termospulloon voit pakata lämmintä juomaa, joka helpottaa palautumiseen. 

 

Talviuinti pakottaa elämään hetkessä ja mikäs sen parempaa täällä hektisessä maailmassa, että välillä pääsee kaikista ajatuksista ja kehon rasitustuntemuksista eroon.

 

Nautinnollisia hetkiä!

 

Talviuinti

 

Imatralla Vuoksen Kalastuspuistossa on talvisin keskiviikkoisin naisten sauna klo 16.30-20.30. Pääset pulahtamaan Vuoksen raikkaaseen veteen sekä rentoutumaan maakaasukiukaan lempeisiin löylyihin. Tervemenoa!

NAISTEN SAUNA JATKUU kevätkausi 2023

Myös muita yleisiä saunoja löytyy Imatralta sekä Saimaan alueelta, muun muassa Tuplakasilla on Hossukan Helmessä yksityissauna sekä myös viikottaiset yleiset saunavuorot.

https://tuplakasi-action.fi

Takametsän valloittajat – Liukulumisukset
Talviretkeilykurssi

OAC:n @Skinbased liukulumisukset ovat eräsuksien ja lumikenkien välimuoto. Skinbased liukulumisukset ovat erittäin helppo ja huoleton tapa liikkua luonnossa. 

 

Parasta suksissa on niiden vaivattomuus ja karvapohjien ansiosta pääset kätevästi mäet ylös ja alamäessä myötäkarva ei haittaa menoa. Taitava laskijana pystyt tekemään hienoja telemark-tyylisiä käännöksiäkin.

 

Meillä Imatralla suksia on vuokrattavissa kahta eri mallia.

OAC KAR 149

OAC XCD BC 160

 

Leveytensä puolesta suksi kantaa hyvin puuterilumella ja täyspitkät teräskantit tarjoavat pitoa kovemmassa hangessa. Suhteellisen lyhyen pituutensa ansiosta OAC KAR 149 taipuvat tiukempiinkin käännöksiin. Varsinkin metsästäjät ovat tykänneet suksista niiden ketteryyden vuoksi ja tiheässä kuusikossakin sukset ovat ketterämmät kuin pitkät metsäsukset.

 

Suksi soveltuu hyvin sekä päiväretkiin että myös pidempiin vaelluksiin, ja tietysti hauskanpitoon umpihangessa. Leveä nousukarva-alue puolestaan tekee suksesta erinomaisen nousuvälineen mäkisessäkin maastossa. OAC XCD BC 160 soveltuu hyvin myös ahkiolla tehtäviin retkiin. 

Skinbased sukset ovatkin takamaastoon erinomaiset.

 

Retkelle tarvitset normaalit ulkoiluvaatteet sekä varrelliset talvikengät. 

 

Järjestämme myös ohjattuja retkiä Etelä-Karjalassa (max. 12 henkilön ryhmät), joilla pääset tutustumaan liukulumikenkäilyyn turvallisesti oppaan johdolla. Suositut kuutamoretkemme löytyvät myynnissä olevista matkoista. 

 

Kysy lisätietoja suksista tai ohjatuista retkistä sähköpostilla. Toki voi myös soittaa/laittaa viestiä.

 

info@discoversaimaa.fi

+ 358 41 313 6868

 

 

Karvapohjasuksiretki
Karvapohjasuksilla on kätevä mennä missä vaan.

 

OAC liukulumikengät
OAC:n liukulumikengillä on kätevää liikkua umpihangessa.

 

Talvinen erävaelluskurssi Saimaalla
Talvinen erävaelluskurssi Saimaalla
Erämelonta elämyksiä Etelä-Karjalassa
Melonta Saimaan saaristossa

Muinaista rajareittiä Venäjän rajalta vaativasti ja vaiherikkaasti vedenjakajalle!

 

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella kehitetään uutta laajamittaista erämelontaverkostoa muinaiskarjalaisten vanavedessä!

 

Koemelonnan ja taustatutkimuksen avulla kartoitetaan ja rakennetaan vesireittejä Hiitolanjoen vesistöstä vedenjakajan yli Saimaalle. Kyseessä on pioneeritutkimus, joka etsii vastauksia seuraaviin kysymyksiin: käyttivätkö muinaiskarjalaiset näitä reittejä Laatokalta Saimaalle ja aina pohjoiseen matkatessaan?

 

Onko reittien kulkeminen mahdollista nykyoloissa kanootilla? Saako vaativasta vaeltamisesta uusia reittejä ja erämatkailutuotteita? Matkan varrelta löytyy kulkemisen paikannimistöä, rajamerkkejä, linnavuoria ja kivikautisia asuinpaikkoja. Reittien varrella on monimuotoista luontoa ja luonnonsuojelualueitakin.

 

Reittimme kulki ns. läntistä runkoreittiä, jonka tavoitteena oli kulkea kokomatka eli Hiitolanjoki-Silamusjoki-Torsanjoki-Torsanjärvi-Sarajoki-Sarajärvi-Matkolampi-Loituma-Rako-oja-Haarikko-Saunalampi-Kumpulampi-Parsikkolampi-Ruokojärvi-Perälampare-Taivallampi-Särkilahti. 

 

Käy lukemassa mielenkiintoinen matkakertomus. Tarinan kertojana on lempinimensä saanut Havukka-ahon ajattelija tai paremminkin Havukkavuoren ajattelija a´la Mikko Europaeus. 

Muinaista rajareittiä vaativasti ja vaiherikkaasti vedenjakajalle

Lisää matkakertomusta on tulossa ylihuomenna alkavan toisen runkoreitin seikkailuista. Matka alkaa Hiitolanjoelta entiseltä rajavartiasemalta, joka nykyisin toimii matkailukohteena B&B Hiitolanjoki and Nature Healing Powerhouse. Suosittelen lämpimästi käymään paikan päällä ja paikan isäntäperhe järjestää teille majoituksen, vanhan rajavartiolaitoksen jokisaunan hyvät löylyt, ohjelmaa halutessa ja tietysti lähiruoka elämyksen.

 

Pysy kuulolla ja seuraa Discover Saimaan Instagram Stooria 11.-15.5.2022 ja pääset ajankohtaiseen seikkailuun mukaan!

 

Terveisin Taru

Jokimelontaa Saimaalla
Taru kahlaa Sarajoessa

 

Etelä-Karjalan upeat melontareitit
Rako-ojan kanjoni

 

Erämelontaa Saimaalla
Kerrassaan upeita paikkoja löytyy Etelä-Karjalan erämaasta.

 

Eläinten jälkiä
Eläinten jälkiä

Tiedätkö miten koiran, suden sekä ilveksen jalanjäljet eroavat? 

Hankien päällä on helppo seurata eläinten jälkiä. Eläinten jäljistä huokuu aina tarina. Tarina joka on mielenkiintoinen ja kertoo usein millä asialla eläimet ovat olleet. 

Eläimet eivät liiku tarpeettomasti. Enimmäkseen eläimet syövät tai nukkuvat.

Lumi paljastaa usein onko eläin lepäillyt, ruokaillut, paennut, saalistanut vai taittanut matkaa? 

Mitäs jos siekin lähtisit metsään katsomaan mitä jälkiä hankien päältä löytyykään. Mielikuvitus vain laukkaamaan ja arvailemaan millä asialla ollaan oltu. 

Lähetä oma kuvasi lumijäljistä Suomen Luonnon kuvapankki kokoelmaan. Jos et tiedä minkä eläimen jälki lumessa on, niin se ei haittaa, sillä he selvittävät sen.

https://suomenluonto.fi/artikkelit/laheta-kuvasi-lumijaljista/

 

Eläinten jäljet lumessa
Olisitko erottanut tassujen jäljet?
Avannon tekeminen
Avannon tekeminen
Avannon tekeminen meren jääälle
Avanto valmiina odottaen vierailijoita.

 

Avannon tekemiseen tarvitset kairan, jääsahan- tai moottorisahan, käsilenkillä varustetun tuuran. Nykyisillä akkukairoilla voi tehdä koko avannon tekemällä reikiä vieri viereen.

 

Tee neljä reikää avannon kulmiin kairan avulla. Sahaa reikien välit auki niin, että saha on hieman keskelle kallellaan, mikä helpottaa jääpalan irroittamista. Paina tuuralla leikatun jääpalan reunaa niin että jääpala luisuu jään alle.

 

Jään paksutessa voit muun muassa sahata ensin moottorisahalla ja jääsahalla loput. Jos teet moottorisahalla, niin huomioithan ettei öljyä pääse vesistöön. Sahaa ilman teräketjuöljyä (vesi voitelee). Sahaa käytettäessä suosi akkusahaa, niin ei tule bensan mukana saastetta luontoon.

 

Muista turvallisuus ja merkitse avanto käytön jälkeen, ettei ulkopuoliset liikkujat tipahda vahingossa avantoon. Voit tehdä myös avannon päälle kannen esim. uretaanilevyä tai routastryroxia hyödyntäen kahden ohuen vesivanerin välissä. Tai vanha pakastimen kansi toimii myös oivallisena kantena.

 

Avantoon mentäessä varmista, ettei veden pintaan ole muodostunut jääriitettä, joka voi tehdä haavoja jalkoihin. Käytä avantotossuja ja halutessasi pipoa ja hanskoja. Pimeässä tunnelmaa luo kynttilä / myrskylyhty avannon lähellä.

 

Hengitä rauhassa ja nauti!

 

Mukavia hetkiä avannossa!

 

Avannon tekeminen
Jääsahaa pidetään hieman keskelle kallellaan, joka helpottaa jääpalan irroittamista.
Avannon tekeminen
A v a n t o
KIEHTOVAA EXTREME-MELONTAA HIITOLANJOELLA JA SEN LATVAVESILLÄ
Hiitolanjoen jokimelonta

 

 

Discover Saimaan Taru oli mukana keväällä 2021 Hiitolanjoelle suunnitteilla olevan historiapohjaisen reitistön koemelonnoissa. Kuljimme muinaista rajareittiä vaativasti ja vaiherikkaasti vedenjakajalle.

 

 

Tavoitteena oli kulkea ns. läntistä runkoreittiä  koko matka eli Hiitolanjoki-Silamusjoki-Torsanjoki-Torsanjärvi-Sarajoki-Sarajärvi-Matkolampi-Loituma-Rako-oja-Haarikko-Saunalampi-Kumpulampi-Parsikkolampi-Ruokojärvi-Perälampare-Taivallampi-Särkilahti. 

 

 

Rauhallisen kauniita jokikapeikkoja.

 

 

Matkan varrella oli monenmoisia maisemia kuusikoista rehevämpiin rantoihin, heinikkoisista majavahabitaateista karjan rantalaitumiksi ja viimein itse otuksen pesän ja padon jälkeen selkeämpään yläjuoksuun. Meloimme virtaa vastaan leveitä sekä hyvinki kapeita jokia.

 

 

 

Kapeat joet kiemurtelivat sen verran, että juuri ja juuri kajakki mahtui kääntymään joen mutkissa. Välillä menimme kirjaimellisesti maata pitkin useitakin kilometrejä. Onneksi Mikolla oli kärry mukana, joka helpotti metsätaipaleita.

 

 

Pusankosken myllypadon ohitus tapahtui osittain ikivanhaa telataipale-menetelmää soveltaen. Teloja voisi hyödyntää kulkua helpottamaan esimerkiksi myös Sarajoen siltojen kupeissa.

 

 

Koko retkueemme sai osallistua erämelonnan erikoisreissulla enemmän tai vähemmän välttämättömään pahaan, kirveen, kassaran, retkisahan ja käsiparien komennukseen. Mutta näin matka taas jatkui, myös yksittäisten koivurunkojen yli kapuiltuamme!

 

 

 

Hiitolanjoen jokimelonta
Upeita jokiosuuksia iltaruskossa

 

 

Torsanvuorelta avautuu huikeat poikki järven kantavat maisemat.

 

Torsanvuori on niin ikään hyvin vanha rajavuori, joka on luultavasti jo Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajapiste asiakirjassa mainitulla Torsajärvellä. Vuoren laella on yhä näkyvissä Uudenkaupungin rauhan (1721) rajalinjan kalliohakkaukset. Alempaa löytyy myös kalliomaalaus, joka tosin ei läiskämäisenä avaudu symboliikaltaan. Vuoren ympäristö teki jo vaikutuksen luontokartoittajaammekin, jonka mukaan se olisi selvää METSO-ohjelman ykkösluokkaa vanhoine kallionlakipetäjineen, juurakoineen ja maapuineen.

 

 

 

Etelä-Karjalan korkeimman kohdan, Haukkavuoren jylhyyttä. Reitin ehdottomia käyntikohteita.
Etelä-Karjalan korkeimman kohdan, Haukkavuoren jylhyyttä. Reitin ehdottomia käyntikohteita.

 

 

Käy lukemassa Tuuli Hakulisen tekemä artikkeli  seikkailusta, joka kulki muinaiskarjalaisten kaukoreittiä pitkin vesiteitse . Tuuli on luonnonsuojeluliitosta ja on hankkeen koordinaattori.

 

 

? https://www.sll.fi/2021/07/02/kiehtovaa-extreme-melontaa-hiitolanjoella-ja-sen-latvavesilla/

Kuutamoretki liukulumikengillä
Täydenkuun retki

 

Illan jo hämmärtyessä ja taivaankannen tummuessa oli sopiva aika lähteä kuutamoretkelle täysin uusilla tuttavuuksilla, liukulumikengillä. Liukulumikengät vaikuttivat leppoisilta ja rennoilta valinnoilta liikuntaa aloittaessa pitkän sairasloman jälkeen. Liukulumikenkien vaivattomuus ja helppous, liikkumisen pehmeys sekä rauhallinen tahti tuntuivat sopivalta vaikean selkäkipujakson jälkeen.

 

Nämä alkuajatukset osuivat täydellisesti kohdilleen. Tähtitaivaan alla leppoisalla retkivauhdilla kipuselkä sai lempeää liikettä. Sukset olivat helppo säätää ja saada jalkaan kiinni omaan pehmeä pohjaiseen kenkään. Etenimme Saimaan järven jäällä lähellä rantoja. Osa retkiporukasta puikahteli välillä rannan puolella. Liukulumikengillä eteneminen voi olla rauhallista nautiskelua tai sitten halutessaan hien saa pintaan nousukarvojen kanssa kiivetessä rinteitä. Myös laskut onnistuvat teräskanttien avulla telemark-käännöstä mukaillen.

 

Retken kruunasi nuotiomakkarat, ja aina niin piristävät nuotiopiiri keskustelut. Makkara ja tee maistuivat mainiolle pienessä pakkassäässä.

 

Loppumatka menikin leppoisasti kuun valaisemalla Saimaan jäällä. Harmillisesti yön revontulinäytös jäi näkemättä, mutta kenties ensi kerralla jatkamme matkaa yöhön niin saamme nauttia taivaan tarjoamasta valoshowsta.

 

OAC liukulumikengät
OAC:n liukulumikengillä on kätevää liikkua umpihangessa.

 

Nuotiotulen loimua Saimaalla
Nuotiotulen loimua.
Latua pitkin ladun on vanki, vapaa vain on umpihanki.
Hiihtovaellus Etelä-Karjalassa liukulumikengillä

Liukulumikenkä puuhailua metsässä ja vesistöillä.

 

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Tuttu aloituslause tutusta kirjasta. Mutta kun suokuokka on yhdyssana, niin kirjasarja olisi varmaan saanut toisenlaisen tulkinnan tuolla tavalla. Mutta tuoreempiakin mysteereitä on. Liukulumikenkä, liukulumikenkä. Lukija pohtikoon.

 

Sain lainaksi liukulumikengät ja lainataakkaa kasvatin laina-ahkiolla. Autokyytikin vielä tarjoutui kohti 40 min ajomatkan päässä tarjoutuvaan hiljaisuuteen yhdistettynä pilvisyyden tarjoamaan päivän kestävään siniseen hetkeen. Ainakin se siltä tuntui; jälkikäteen.

 

Kengiksi valitsin vaelluskengät, koska ne sai helpoiten siteisiin kiinni. Nilkkatuki on tärkeä. Kenkien pohjan olisi kuitenkin syytä olla notkea, jolloin sidekin pystyy toimimaan oikein. Jäykkä pohja ei sitä tee. Siteet on räikkäkiristyksellä, joten ne saa helposti tiukalle. Avaamista helpotti yksinkertainen lukituksenvapautin. 

 

Samantyyppistä kiinnitystapaa käyttää mm. TSL lumikengissään. Sauvat kannattaa olla hieman pidemmät kuin sauvakävelyn kriteerit määrittävät. Liikutaanhan kuitenkin umpihangessa, jolloin se sompa saattaa tavoitella hyvinkin matalia syvyyksiä, ehkä turpeeseen saakka.

 

Pakkanen narisi päkiän alla kun kannoin liukulumikengät autosta kauemmas. Nuuhkin siemauksen pakkasilmaa, kun kohosin siteiden kiinnityksen jälkeen. Ilma tuoksui, noh juuri sille pakkasilmalle. Pukkasin itseni liikkeelle kohti umpihankea. 

 

Runoa mukaillen: Latua pitkin ladun on vanki; vapaa vain on umpihanki. Ensimmäisessä laskussa kohti järveä ei vauhti vielä hirvittänyt. Ahkiokin perässä piti siitä huolen omalta osaltaan. Osa kuului liukulumikenkien pohjassa oleviin mohair-nousukarvoihin. Järven selällä pääsikin sitten siihen nimenmukaiseen liikkumiseen eli liukumaan lumikengällä. Nopeasti pääsin perille oikeasta hiihto/ liukutavasta. 

 

Hanki upotti järvellä noin 10 cm ja se helpotti liikkumista. Rytmikkään liikkeen löytää helposti. Niillä liikkuminen on kuin hiihtäisi metsäsuksilla.. Tai no ainakin siihen asti kunnes kohtaa järvellä vettä hangen alta. Kuten kävi. Hölmöyttäni nostin kastuneen liukulumikengän heti pois hangesta ja samalla siihen jäätyi läjä lunta. Vihje: Jos joudut vesistöllä kosteuden kanssa talvella tekemisiin, niin pidä liukulumikenkä tai suksi hangen alla, kunnes kosteus on ohitettu. Tällä tavoin ei pohja jäädy.

 

Järvien ylityksen jälkeen oli termarin aika ja pohjien puhdistus. Ei puukolla! Sopivin väline lienee jääraappa tai miksipä ei koko lumiharja. Hetken hengähdys ja pääsinkin hyökkäämään umpihankiseen ylämäkeen. Mohairpohja toimi kuten pitikin. Kädet pääsi helpommalla kun pohjan pitoon pystyi luottamaan. Eipä lipsuteltu vaan tasaisella, mutta rytmikkäällä hiihdolla koetin päästä eteenpäin ennen kuin linssit on huurussa. Vaan niinpä ei käynyt. Mukavan lämmin oli kokoajan eikä liukulumikenkien kanssa tarvinnut kroppaa ahdistukseen saakka kiusata. Ahkio yritti parhaansa mukaan jarruttaa menoa. Syykin selvisi. Sen pohja jäi saikkatauolla raappaamatta. Ei se mitään.

 

Pian reissun tavoitekkin siinti silmissä. Koukattiin ohikulussa korsuun. Tulet kaminaan ja jo kohta tasainen rauhoittava humina täytti hirsisen majan matalan. Puita oli mukana ja sytykkeitä hatullinen, niin tulenjumalakin oli suosiollinen. Luonnossa se ruokakin maistuu paremmalta. Pääateria oli makkaraa ja jälkiruuaksi munkkeja. Termarissakin oli vielä tilkka hunajateetä. Tämän jälkeen uni ilmoitti itsestään. Vähänkuin auton keltainen varoitusvalo. Eipä odoteltu punaista valoa, koska ilta alkoi kiristämään otettaan ja siirtymään voitolle valonmäärästä päivänkulussa. Oli aika otsalampun.

 

Odotin paluuladun tuomaa helpotusta, mutta pieni yllätys oli kun nousukarvat ottikin hieman kiinni. Loivaan alamäkeen pienet hiihtoliikeet helpotti. En kokeillut alamäkihiihtoa ilman ahkiota. Paluu järvelle sujui leppoisasti luistatellen. Järvellä ei kohdattu kosteikkoja, ei edes silloin kun pysähdyttiin. Oli hiljaista. Vain oma sydän teki kuuluvaa työtään. Mittasin desibelit. 4db. Ja tuo kaikki on tarjolla vain 40min ajomatkan päässä Imatran talousalueelta.

 

Kaikki loppuu aikanaan. Hyväkin. Lumet ja jäät vielä kevyesti pois liukulumikengistä ennen takakonttiin laittoa. No mitä jäi taskuun päivästä. Omalta kohdaltani päivä ei jäänyt vain kokeiluksi vaan siirtynen käyttäjäksi. Liukulumikenkiä voi huoletta verrata lumikenkiin, mutta niillä voi liikkumista nopeuttaa luistattamalla kuten suksia. Niitä voi verrata myös suksiin, mutta tietyillä keleillä ne ovat hitaammat. Jalkineiksi sopii samat jalkineet kuin lumikenkiinkin. Sauvat tuo liikkumiseen turvaa, tehoa ja illanpäätteksi myös tukea. 

 

Vielä kun markkinahinta hieman laskee, niin liukulumikenkä löytää tiensä monen ulkoilmaihmisen talonseinustalle. Ainakin yhden osoitteen jo tiedän.

 

Onnistuneeseen päivää kuluu myös hyvä eväät ja hyvä seura. Joskus on kuitenkin lupsakkaa liikkua siinä maailman parhaassa seurassa eli yksin.

 

t. jyrki K

 

Hiihtovaellus Etelä-Karjalassa liukulumikengillä
Jukajärven ympäristö on kuin olisi oikeassa erämaassa. Kesät talvet sama fiilis.

 

OAC karvapohjasukset
Liukulumikengät eli toiselta nimeltään karvapohjasukset.
Kaminan lämmitystä.
Kamina lämmittää korsun. Tunnelma on ainutlaatuista.
Otsalampun valossa on kiva seikkailla.
Otsalampun valossa on kiva seikkailla. Blue moment.
Hiljaisuus luonnossa kulkiessa
Hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Oletko koskaan vain kuunnellut hiljaisuutta? Näillä desibeleillä se onnistui loistavasti.
Talvinen liukulumikenkäretki Etelä-Karjalassa.
Otsalampun valossa on eksoottista kulkea järven jäitä ja metsiköitä.
Ei anneta kriisin valua hukkaan
Metsäretki luonnossa koronan aikana

On aika palata perusasioiden äärelle, joita ei korona (Covid-19) eikä tulevat kriisitkään eivät nujerra. Inhimillisyys, kestävyys, vastuullisuus ja luottamus on punainen lanka moneen asiaan.

 

Käänteentekevä muutos on väistämätön. Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Pitäisikö meidän muuttaa tapojamme kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan?

 

Se mikä ei petä meitä luo luottamusta. Vaatii uskallusta luottaa näkymättömään sekä pehmeisiin arvoihin.

 

Olemassa olevat uhat voivat opettaa meitä vihdoin arvostamaan luontoamme, lähimmäisiämme, elämän pieniä iloja ja niitä yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeitä ammatteja, joita ilman emme pärjäisi.

 

Globaalit kriisit muuttavat ajatusmaailmaan väkisten ja tekevät meistä yhteisöllisempia. Toivottavasti ei osasta kansakunnasta itsekkäämpiä. Itse uskon ensimmäiseen.

 

Maailma muuttuu ja me muutumme maailman mukana. Kaipaamme oikeaa suuntaa. Aikaa ajatuksille ja hyville teoille. Luonnon arvostusta. Nopeutta emme mielestäni tarvitse enää lisää, vaan maailmasta pitää tehdä parempi paikka. Vuosikymmenen alussa pienikin suunnanmuutos voi näyttää suurelta lopussa. Ei anneta kriisin valua hukkaan.

 

Talviretki metsässä
Valoa pimeyteen. Vaikka ei määränpäätä näy, niin vahvasti vaan eteenpäin. Kompassi näyttää suunnan myös kestävään kehitykseen. https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/julkaisut/kompassi
Hyvää uutta vuotta 2022!
Saimaan talvi

Vuoden ensimmäinen päivä tarjosi parastaan Saimaalla. Hiihtoretki lumiliukukengillä Lammassaaren kodalle. Matka kulki jäätä pitkin ja osittain metsässä testiryhmän kanssa suksien eri ominaisuuksia kokeillen maanmuotojen mukaan. Oli loivempaa ja jyrkempää mäkeä sekä tasamaata umpihangessa. Meillä on muuten vuokralla näitä suksia Vuoksen Kalastuspuistossa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ja mahdollisesti löytämään uusi ihana talviharrastus.

 

Talviretkellä evästauko on usein retken yksi kohokohta. Tällä kertaa pakkasimme makuisan lohikeiton ruokatermokseen ja herkullinen lounas oli hetkessä valmista. Kätevää eikös vain? Termospulloissa oli tällä kertaa valmiiksi keitetty kahvi ja nuorisolle kaakaota. Esivalmistelut helpottaa kummasti retkiruokailua, jos haluaa säästää aikaa tauolla ja panostaa itse retkeilyyn enemmän aikaa.

 

Päivät pitenee, kevään tuntua oli ilmassa ja samalla hetkellä keskitalvi muistutti itsestään kun sormissa kylmä viiva tuntui pistelevänä kipuna, kun tallensi upeita hetkiä ”filmirullalle”.

 

Aika juoksee, filmirulla kertoo muun muassa sen. Muistan nuoruudessa, miten oli jännittävää odottaa sitä päivää kun valokuvat valmistuvat ja oli aika lähteä valokuvaliikkeeseen niitä hakemaan. Ei malttanut edes kotia asti mennä, vaan pikavilkaisu liikkeessä oli joka kertainen rutiini. Kuvia ei editoitu eikä deletoitu. Kaikki oli todellista totta ja säilyi niin. 

 

Ennen kaikkea kuitenkin on parasta lähteä luontoon ja kokea sekä painaa ne mielikuviin ne upeat hetket. Aika, jonka olen luonnossa kulkenut, ei ole koskaan ollut ”hukkaan heitettyä” aikaa tai muusta pois. Ne retket ovat aina olleet oikeita hetkiä oikeissa paikoissa. Näillä mietteillä on hyvä jatkaa uutta vuotta.

 

Kaikkea parasta vuodelle 2022!!!

 

Taru

 

hiihtoretki OAC karvapohjasuksilla
Lumiliukukengät toimivat loistavasti myös järven jäällä.

 

Metsäretkellä Saimaan saaristossa
Metsän suojassa tuulen humina kiehtoo.

 

Saimaalla on upeaa hiihtää
#tarunjäljillä

 

Lohikeittoa evääksi retkelle suoraan Kalastuspuistosta.
Räiskyvän hyvää savulohikeittoa.
Erä- ja luontokulttuurimuseon palvelut syntyvät yhteistyössä yrittäjien kanssa
Vuoksen varrella Discover Saimaan Taru Kaljunen

Erä- ja luontokulttuurimuseon palvelut syntyvät yhteistyössä yrittäjien kanssa

Omatoimimatkailu ja luontoaktiviteetit halutaan liittää osaksi vierailukokemusta.

Valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo aloittaa toimintansa nykyisessä Imatran kaupungintalossa tämänhetkisen suunnitelman mukaan keväällä 2026. Museo hyötyy Vuoksen vesistön luontokohteista ja Imatrankoskesta. Sijainnin ansiosta matkailija voi tehdä muutakin kuin käydä museossa.

Museo on näyttelyn ja kokoelmien lisäksi joukko toisiinsa kytkeytyviä palveluita. Eräpöhinää -hanke kokoaa eri alojen toimijoita yhteen luomaan tätä palvelukokonaisuutta.

Hankkeen projektipäällikkö Mona Taipale ja paikallinen erä- ja luontomatkailuyrittäjä Taru Kaljunen pohtivat museoon linkittyvien palveluiden sisältöä sekä museon tuomia mahdollisuuksia alueen yrityksille ja elinvoimalle.

Mikä merkitys museolla on Imatralle?

– Museo tulee olemaan elinvoimatekijä Imatralle ja koko Etelä-Karjalalle. Yhteistyöllä eri alojen toimijoiden kesken museon toiminta suunnitellaan toimivaksi ja kestäväksi, Taipale vastaa.

– Erä- ja luontokulttuurimuseolla on iso työllistävä vaikutus. Yrittäjänä toivon, että museon toiminta tukee kestävää matkailua ja hyödyntää muun muassa lähiruokaa ja osaajia läheltä. Hyviä ja laadukkaita tuottajia ja palveluntarjoajia löytyy kyllä, pohtii Discover Saimaan Kaljunen.

Millaista yhteistyöverkostoa Eräpöhinää-hanke etsii museon ympärille?

– Matkailu- ja hyvinvointipalveluita tarjoavien yritysten lisäksi kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja erilaisten järjestöjen kanssa, Taipale vastaa.

– Toiminnallisuus kiinnostaa ja elävöittää museotoimintaa, joten tarvitaan ympärivuotista palvelutarjontaa. Museolla ja sen toimintaa tukevilla palveluilla voidaan matkailijan viipymää seudulla saada pidemmäksi ja kävijä palaamaan myös eri vuodenaikana, Taipale jatkaa.

– Yrittäjän on vaikea yksin tarjota monipuolisia palveluita, mutta nyt kun ollaan hyvissä ajoin liikkeellä museon toiminnan suunnittelemisessa, niin on aikaa etsiä sopivia kumppaneita ja suunnitella palveluiden sisältöjä ja toimivuutta, miettii Kaljunen.

– Museon kävijä voi hyödyntää yrittäjän tarjoamia palveluita, jotka opastavat luonnossa liikkumisen ja retkeilyn käytännöntaidoissa erä- ja luontokurssien avulla. Mahdollisuuksia ympärivuotiseen palvelutarjontaan on vaikka kuinka paljon, Kaljunen jatkaa.

Imatra avaa kerran kuukaudessa ajankohtaisten asioiden taustoja tällä sivulla. Voit vaikuttaa siihen, mitä aiheita käsitellään. Vastaa kyselyyn: imatra.fi/taustanäkymiä

Erä- ja luontomuseo
Eräpöhinää -hankkeen projektipäällikkö Mona Taipale ja paikallinen erä- ja luontomatkailuyrittäjä Discover Saimaan Taru Kaljunen.

 

Nykyinen kaupungintalo, tuleva erä- ja luontokulttuurimuseo
Nykyinen kaupungintalo, tuleva erä- ja luontokulttuurimuseo

 

Hiihtoretki liukulumikengillä.
Vuoksen varrella on upeat maisemat hiihdellä liukulumikengillä.

 

Vuoksen varrella Discover Saimaan Taru Kaljunen
Vuoksi on upea kaikkina vuodenaikoina. Tulevan museon rannasta otettu kuva.
Lemmenjoen kullankaivuuretki
Lemmenjoen ruska-ajan kullankaivuu

Olen viiskymppinen ja metsissä lapsena paljon kuljeskellut. Lappi on aina kiehtonut, mutta toistaiseksi oli vaellus jänkhällä jäänyt toteutumatta. Tarude Travelsin avittamana löytyi kadoksissa ollut vaeltajaminä, teltassanukkujaminä ja kullankaivajaminä tärkeän puuttuneen Lapin palasensa.

 

Reissuun lähdin ystävän ehdotuksesta ja valmiiksi järjestetty matka sopi hyvin kiireiseen syksyyn, muuhun ei olisi ehtinyt. Syyskuun alussa suuntasin Inariin, jossa yövyimme perinteikkäässä Kultahovin hotellissa Juutuanjoen kosken äärellä. Perheyrityksen pyörittämässä hotellissa nautittu illallinen lukeutuu omassa kokemuksessani aivan parhaisiin, juuri sopivasti kypsennettyä tuoretta rautua…ja jälkiruuaksi käsittämättömän herkullinen koivunlehdelle maistuva makuelämys nimeltä savusauna. Mikä alku!

 

Seuraavana aamuna testikävely vaelluskengillä, rinkan pakkaus, kantamusten tarkistus ja viimeinen karsintakierros, ja sitten tositoimiin. Juu, kuusen alla nukutaan, kehuskelin veneenkuljettajalle, jonka kyydissä matkasimme alkumatkan Lemmenjokea pitkin. Hän lupasi minulle paljonkin kultaa, jos onnistuisin löytämään sen kuusen. Lupaava alku, ajattelin, mutta ei, minä hölmö etelän turisti, täällähän ei kuusia kasva.

 

Venematka Lemmenjoella, plus viisi astetta, komea ruska ja veneen ohjaimissa Lapin James Bond. Kovaa mentiin. Nenä kohmeissa lähdimme vesiputouksen juurelta tarpomaan kohti erämaata pakkaukset selässä. Ensimmäinen jyrkkä nousu laittoi mukavasti veren kiertämään ja siitä se sitten lähti rullaamaan. Löytyi metsäflow, upeat värit, hiljaisuus, vieressä virtasi tunturipuro, josta saattoi kahmaista raikasta juotavaa. Tuttavalliset kuukkelit seurasivat vaellusporukkaamme. Illansuussa saavuimme kansallispuiston taukopaikalle. Sinne oli löytänyt moni muukin vaeltaja vaikka luulin metsän olevan jo täysin ihmisvapaa. Telttoja oli kymmenkunta, nuotiolla nautittiin herkullinen kuivalihasta valmistettu illallinen, vaihdettiin kuulumiset ja sitten pehkuihin. Yö teltassa lämpimässä makuupussissa, solisevan tunturipuron äärellä, avot! Ensi kerraksi hankin vielä ilmatäytteisen patjan, niin kelpaa jopa käännellä kylkeä.

 

Aamupuuron vahvistamana jatkui vaellus syvälle erämaahan kohti kultaa ja kimallusta. Matkalla näimme hylättyjä valtauksia vanhoine erämökkeineen, puron reunalla tarkoin syödyn poron raadon. Ruokailija oli onneksemme jo siirtynyt kauemmas sulattelemaan, toivottavasti vatsa kylläisenä… ei vaan, taisi olla jo vanhempi raato. Matkan varrelta saattoi poimia suuhun variksenmarjaa, puolukkaa ja juolukkaa, erityisen mukavasti tämä toimi tunturille noustessa, kun ei tarvinnut kantamuksineen edes kumartua.

 

Näimme tunturin laella ihmeellisen lentokentän. Vierailimme erämaakirjastossa, joka maagisuudessaan lyö vertoja jopa muinaiselle Alexandrian kirjastolle. Vaelsimme, hengähdimme ja voi että miten hyvältä lämmin kahvi ja pala suklaata siinä välissä maistuikin. Ihaillessamme tunturilta avautui huikeita ruskan sävyttämiä näkymiä kauas eri ilmansuuntiin, vahva tunne että nyt oltiin eittämättä oikeassa paikassa. Päätimme kuitenkin jatkaa ja iltapäivällä saavuimme valtaukselle. Siellä tapasimme aidon kullankaivajan, jonka opastuksella kaivoimme ja huuhdoimme. Pimeässä illassa saunoimme, kastauduimme tunturipurossa ja tämän kruunasi vielä kullankaivajan tunnelmallisessa mökissä nautittu viiden tähden illallinen, villiyrtein maustettua riekkoa, poroa…mikä nautinto, mikä elämys! Ja niin, löytämäni kullat, ne taisin suunnilleen menettää illan korttipeleissä. Niinhän siinä perinteisesti kuuluukin käydä.

 

Kulta ja rikastuminen ei taida myöskään olla Lemmenjoen kansallispuistossa edelleen toimivien harvojen kaivajien päämotiivi, kultaa edelleen löytyy pieninä hippusina, mutta jopa pullojen kerääminen lienee tuottoisampaa. Kullankaivuu alkoi Lemmenjoella 1870-luvulla ja saavutti huippukautensa 1940-1950-luvuilla. Tuolloin alueelta löytyi jokunen suurempikin hippu ja kaivajia vieraili alueella julkkiksia ja valtioiden ylintä johtoa myöden. Tänä päivänä kaivaminen jatkuu enää harvoilla kaivauksilla, lähinnä kulttuurisena muistumana. Eletään lumesta lumeen erakkoelämää, asutaan pienissä mökeissä lähes omavaraisena ja luonnon ehdoilla. Lomailemaan tänne ei kuitenkaan tulla, lapiolla on kaivettava 30 kuutiota vuodessa, jotta saa valtauksensa säilyttää. Alueella aiemmin tapahtunut konekaivuu on nyt kielletty ja sen muokkaamat alueet maisemoidaan entiselleen.

 

Kolmantena päivänä jatkui vaellus, yli tunturien ja ohitse jo talviteloille laitettujen kultavaltausten.  Porojen juostessa tunturin harjanteella oli taianomainen näky. Pienet tauot tuntuivat myös yhä mukavammilta. Kävelymatkaa kertyi päivittäin noin kymmenkunta kilometriä. Enemmänkin olisi jaksanut, mutta tällä määrällä ehti sopivasti hengittää sisään tätä suurta elämystä ja luonnon rauhaa, samalla pohtia vähäsen myös syntyjä syviä.

 

Viimeisenä yönä majoituimme autiotupaan. Taas saunottiin, kylvettiin purossa ja illalla paisteltiin lettuja, nam! Tuvassa nukuttiin vierivieressä siskonpetissä, me ja toinen porukka, seitsemän iloista naista. Lämmin oli ja hauskaa. Aamulla jättäydyin hieman haikein mielin porukassa hännille nautiskelemaan. Mikä onni on saada olla täällä, mieli lepää, olo senkun vahvistuu, henki kulkee ja rinkka, sekin kulkee jo keveästi matkassa, kaikki mitä tarvitsee, ei mitään muuta. Tätä voisi jatkaa pidempäänkin ja niin tehdään – ensi vuonna uusiksi.

 

Matkan onnistumisesta suuri kiitos Tarude Travelsille, joka kokemuksen, taidon ja paikallisten tahojen kanssa verkostoitumisen ansiosta, saattoi tehdä matkasta kaiken tämän. Pääsin kokemaan Lappia ja sen taikaa parhaimmillaan, näkemää ihmeellisiä paikkoja, ja siihen päälle vielä nuo ikimuistoiset gastronomiset elämykset ja ihan paras matkaseura…Oli upeaa ja helppoa kerrankin voida saapua paikalle kädet heiluen, turvallisin mielin heittäytyä nauttia ja kokea!

 

Kullankaivuuta Lemmenjoella karukorvenkurussa
Kullankaivuuta Karukorvenkurussa
Lemmenjoen kullankaivuu  vaellusj a vaskaaminen
Vaskaamista Karukorvenkurussa
Kullankaivantaa Lemmenjoella
Kullankaivantaa
Lemmenjoen venekuljetus
Lemmenjoen ainutlaatuiset Nuoli-veneet ovat liikennöineet jo vuodesta 1946.
Lemmenjoen venekuljetus
Lemmenjoen venekuljetus
Lapin ruskan
Lemmenjoen ruskanvärit
Vaellus Lemmenjoella
Ravadasköngäs Lemmenjoen kansallispuistossa
Lemmenjoelle valtamaan
Lemmenjoen kauneutta
Kosketus kesästä Saimaan rantapoluilla
Maastopyöräily Saimaalla

Kevään ensimmäisen lämpimän päivän henkäys tulvahti lämpimällä lempeydellään ovesta. Mikä mahtava ilma lähteä iltapäivästä kevään ensimmäiselle maastopyöräilyn yhteislenkille!

 

Yhteislenkin kokoontumispaikalla hieman jännittää ja samalla tuntuu kivalta nähdä ajokavereita. Vaihdetaan kuulumiset ja tehdään pientä katsausta varusteisiin. Jännittävää oli myös spekuloida kevään ensimmäisen lämpimän päivän ajovaatetusta sekä juomien määrää. Viisaimmat olivat ottaneet juomarepun, toisilla oli juomapullo, hyvä nestemäärä tämäkin lämpimänä iltapäivänä. Itse suosin toisessa pullossa urheilujuomaa ja toisessa vettä. Kesän lupaavasta lämmöstä kertoi myös uskallus siirtyä lyhythihaiseen pyöräilypaitaan. Pyöräilypaidoissa on se kätevyys, että selässä on kolmiosaiset taskut, joissa voi näppärästi kuljettaa vaikkapa pähkinöitä tai rusinoita, tai kuka nyt mitäkin tarvitsee maastolenkillä. Itse laitoin toisen juomapullon  kätevästi selkätaskuun ja sivutaskussa kulki  kännykkä. 

Kuva Annimaria Piesanen

Tämän päivän yhteislenkki ajettiin Karhumäen kautta kohti Saimaan rantaharjua. Lämmin tuuli viilensi mukavasti, kun hiki alkoi valua pitkin selkäpiitä ajellessa Saimaan rantaharjuilla. Kylläpä voisi kehua Imatran/Joutsenon ranta-alueita (etenkin Valkamanrannan ja Tiurun aluetta) mahtavana maastopyöräilypaikkana. Polut ja pienet metsäautotiet ovat nopeita ja helppoja reittejä polkea.  Kesän kosketuksen ja vapauden tunteen pystyi aistimaan joka solulla, kun viiletti porukassa pitkin Saimaan rantakivikkoja. Jyrkimmissä alamäissä ja kivikoissa ajokavereiden kannustus antoi roimasti uskallusta, rohkeutta ja itseluottamusta ajamiseen. 

 

Kuva Annimaria Piesanen

Taukoa pidimme aivan ihastuttavalla Valkaman hiekkarannalla. Laitoimme pyörät nätisti riviin puihin nojaamaan. Kunnes Saimaalta tuli tuulen puuska joka kaatoi pyörät takavaihtajan päälle hiekalle ja vain muutaman sentin päähän betoniporsaasta. Tässäpä vinkkiä kaikille aloitteleville MTB-kuskeille. “Älä koskaan laita pyörää maahan tai mitään vasten niin, että takavaihtaja on maata päin”. Onni oli meidän puolella ja pyörät säilyivät ehjänä ja matka sai jatkua, huh huh! 

 

Mari

-kesän kosketuksesta nautiskeleva MTB-lady-

 

Yhdessä ajamisen riemua

Pyöräily on yksilölaji kuitenkin ihmisillä on luontainen tarve olla yhteydessä toisten kanssa. Toisilla se on suurempi kuin toisilla. Osa tykkää pyöräillä ja liikkua itsekseen metsän siimeksessä nauttien luonnon äänistä ja tunnelmasta. Osa kuuntelee lempilistaa spotifystä ja toiset nauttivat äänikirjojen maailmasta. 

 

Myös hektisen arjen vastapainona on ilahduttavaa ajella itsekseen ja tehdä reittisuunnitelmia vain omassa mielessään. Joskus myös yhteisen ajan löytyminen ja pyörälenkkien sovittaminen yhteen moneen työ- ja treenikalenteriin muodostuu yksinkertaisesti vain liian haastavaksi tai ei vaan  jaksa edes ryhtyä sitä yrittämään. Jos tykkäät pyöräillä yksin, on kuitenkin hyvä, että ilmoitat jollekin tutulle mihin menet ja suurin piirtein milloin palaat. Maastopyöräilyssä kuitenkin sattuu ja tapahtuu metsän siimeksessä, joten turvallisuusnäkökulmat on syytä ottaa vakavasti huomioon.

 

 

Itselleni pyöräilyharrastus ja luontoliikunta on täyttänyt lisääntyvää vapaa-aikaa lasten kasvaessa. Yhteislenkit ovat olleet todella mukavia. Minua on erityisesti ilahduttanut pyöräilevien ihmisten hyväntuulisuus ja rento elämänasenne. Pyöräilyn myötä olen tutustunut erilaisiin ihmisiin ja yhteiset pyörälenkit porukassa ovat olleet piristäviä. Tietysti samantasoisen porukan löytyminen aloittelevalle maastopyöräilijälle on sovittelua vauhdin kanssa ja haastavat tekniset osuudet saattavat mennä taluttaessa pyörää. Yhteislenkille lähtiessä on hyvä selvittää, minkä tasoisia ajajia on mukana sekä kuinka tavoitteellista ajaminen on. On kurjaa roikkua viimeisenä, naama punaisena hikeä valuen todeten, että taas muut odottavat sinua seuraavan mäen päällä. Onko tämän porukan tarkoitus ajotreeni vai retkipyöräily? Haetaanko vain yhteisiä kokemuksia maisemia ihaillen vai onko tavoitteena oppia ajotekniikoita  tavoitteena  paremmaksi pyöräilijäksi kehittyminen. Mietintään siis jää, kohtaako omat toiveet juuri tämän yhteislenkkiporukan suunnitelmien kanssa?

 

Toisaalta yhdessä ajaminen opettaa, mitä ajolinjoja valitaan haastavissa paikoissa. Hienoimmalta on tuntunut itsensä voittaminen. Yleensä ryhmässä ylittää itsensä vauhdin ja rohkeuden suhteen. Maisemat vaihtuvat nopeasti ja aina oppii uusia reittejä ja tutuistakin maastoista löytyy uusia polkuja. Kotiin tullessa ja endorfiinien ollessa koholla voi vain todeta: “Olipa taas kivaa!”

 

Yhteislenkeillä saa myös usein hyviä vinkkejä kokeneemmilta pyöräilijöilta varusteista, kokemuksia erilaisista pyöristä, pyörän huollosta ja säätämisestä sekä usein kuulee erilaisia tarinoita erilaisista pyöräreiteistä ja -matkoista. 

Sanoisinkin, että rohkeasti vaan etsimään itselle sopiva yhteislenkkiporukka ja nauttimaan maastopyöräilyn tuomista iloista, yhdessä.

 

Mari

-kimppalenkkejä odotteleva MTB-lady-

 

Pohdintaa varusteista; lukko- vai flättipolkimet

Aurinko pilkistää pilvien takaa ja työntää kevään pirteimmän räntäsateen eilisen muistoksi. Saimaalta ovat jo jäät lähteneet ja polut ovat jo lähes kuivuneet. 

 

Tärkeimmät varusteet; kunnon pökät ja lasit

 

Vaatetuksen kanssa on aina suurta pohdintaa; tärkein on kuitenkin hyvät pyöräilyhousut, jotta välttää pahimmat hankaukset herkimmillä alueilla. Hyväksi ratkaisuksi olen huomannut pitkät pyöräilyyn sopivat bibsit eli pehmusteiset henkselitrikoot ja päälle tuulen sekä sateen kestävät shortsit. Pitkät sukat tai keväällä säärystimet tuntuvat mukavalta tuulessa ja ravan roiskeessa. Lyhyt oppimäärä maastopyöräilystä on jo opettanut, että tärkeintä vaatetuksessa on käytännöllisyys ja mukavuus, vaikka toki olisihan se kiva, että värit sointuisi kauniisti yhteen pyörän värityksen kanssa.

 

Muita maastopyöräilyyn liittyviä kevään merkkejä on aurinko-/ajolasien kunnon tarkistaminen. Laseissa on tärkeää, että pysyvät kunnolla päässä kovemmassakin vauhdissa ja näkökenttä on mahdollisimman laaja.  Ajomukavuutta sekä -käytännöllisyyttä lisää myös etteivät pienet hiekanjyvät hypähtele vauhdissa silmiin.

 

 

Flätti- vai lukkopolkimet

 

Seuraavaksi pohdin jokohan olisi minun aika siirtyä kokeilemaan lukkopolkimia. Olen viime kesän ja talven ajanut ns.flättipolkimilla, joissa on metallinapit auttamassa kengän pitävyyttä polkimilla. Olen ollut varsin tyytyväinen sitruunankeltaisiin polkimiini niin kivikossa kuin muissakin tiukoissa paikoissa. Olisinkohan aloittelevana pyöräilijänä selvinnyt vammoitta lukkopolkimilla? Vauhtia kuitenkin saisi enemmän lukkopolkimilla ja oikeat pyöräilijät niitä käyttävät, joten ryhdyn tutkimaan millaiset polkimet olisivat minun ajoon sopivat. Sain hyviä vinkkejä kokeneilta maastopyöräilijöiltä ja päädyn hankkimaan polkimet, joilla voi myös polkea hyvin myös flättikengillä. Kengillä on iso merkitys, vaikka se ei aluksi niin merkitykselliseltä tunnukaan. Loppukesästä hankkimani laadukkaan jäykkäpohjaiset flättikengät eivät kipeyttäneet loppukesästä penikoita eikä akillesjännettä. Nyt on kuitenkin aika hankkia lukkopolkimiin sopivat kengät. Ensimmäinen lenkki lukkopolkimilla onkin sitten varmasti jännittävä kokemus, kun kengät eivät alamäessä pompi enää polkimilta juurien päältä ajaessa.

 

 

 

Kevään varustepohdintojen jälkeen on aika siirtyä tutkimaan kuntotilannetta poluille.

 

Mari

– nautiskeleva wannabe MTB-pyöräilijä-

 

Aurinkoa, lunta, jäätä, vettä ja mutaa- kevätpyöräilyä

Ihana kevätaurinko houkutteli lähipolkujen kuntoa tutkiskelemaan. Edellinen pyörämaastolenkki oli muistoissa pelon sekaisena taiteiluna jään, sohjon ja mudan seassa. Nyt lämpötila oli kuitenkin jo lähempänä 15 astetta, joten voisi ajatella suurin osa poluista jo kuivunut.

 

Mitä juomaa mukaan?

 

Aurinkoinen ja lämmin ilma asetti taas uusia asioita mietintään. Tarvitsenko enemmän juotavaa mukaan kuin puolen litran juomapullon? Poikani vinkkasi ottamaan juomarepun mukaan ja tämä olikin hyvä vinkki. Laitoin juomapulloon puoli litraa itse sekoitettua Dexalia ja juomarakko-reppuun laitoin suurin piirtein saman verran vettä. Suosisin repussa vettä ja pullossa urheilujuomaa tai mehua. Juomareppuun ei kannata urheilujuomaa laittaa, koska sen puhdistaminen on aina yhtä työlästä. 

 

Juomareppu on siitä kätevä, että vauhdissa voi imaista vettä ja reppu ei tipahda kädestä tai aiheuta vaaratilanteita poluilla. Juomareppuja on monenlaisia- vinkkinä muille aloitteleville maastopyöräilijöille on, että hanki kerralla kunnollinen. Tärkeänä pitäisin vartalon ympäri tulevia kiinnikkeitä, kun juoma vähenee repusta ja reppu kevenee on kurjaa ajaa juurakossa niskassa pomppivalla repulla. Eli valitse reppu, jossa on myös kiinnikkeet vyötäröllä.

 

Tunnelmat poluilta

 

Lähialueen polut olivat jo pääosin kuivuneet; paikoitellen pääsi nauttimaan maastopyöräilyn vauhdista ja polkujen rämistelyn ilosta. Myös kevään ilot eli jättimäiset mutelikot ja sulamisvesien luomat kohtuullisen syvät lätäköt toivat väriä ajeluun. Saimaan rannalla oli vielä jäätä, mutta aurinko lämmitti mukavasti jään synnyttämiin puikkoihin, joten luulen, että Saimaa on sula piakkoin.

Parin tunnin polkuilottelun jälkeen pyörä on pesua vailla. Kukakohan sen pesisi seuraavaa ajoa varten?

 

Mari

– kevät on aloittevan MTB-kuskin parasta aikaa-

Melontaretki Lieviskäjoelle
Ruokolahden melontareittii

Olin kesäkuun alussa Discover Saimaan melontaretkellä Lieviskäjoella. Aikaisempaa melontakokemusta minulta ei löydy, mutta retken jälkeen tuli olo, että kerta ei jää viimeisekseni. Ennen melomista meille kerrottiin turvallisuusasioista sekä neuvottiin oikeaa melontatekniikkaa, jolloin näin ensikertalaisenkin olisi helpompi meloa ja keskittyä uskomattomiin maisemiin matkan varrella.

Melontaretki Saimaa
Kevyesti virtaava Lieviskäjoki kuljettaa mukavasti eteenpäin.

Melominen oli yllättävän helppoa ja oikeasta tekniikasta sai melko nopeasti kiinni. Ennen itse Lieviskäjoelle pääsyä oli aloittelevalle melojalle raskaampia järviosuuksia, jolloin käsi- ja selkälihakset saivat pientä treeniä.

 

Itse Lieviskäjoelle saavuttaessa maisemat olivat henkeäsalpaavat. Tuntui, kuin olisi ollut jossain elokuvassa, koska luonto ympärillämme oli uskomattoman kaunis. Auringonpaiste taivaalta, pitkä vehreä vesikasvillisuus ja kirkas vesi loivat kauniin kokonaisuuden, jossa oli ilo meloa.

 

Hetken melottua Lieviskäjokea pitkin mutkan takana paljastui pieni poukama, missä pidimme tauon. Tauon aikana pääsimme veljeni kanssa pulahtamaan raikkaaseen Lieviskänjokeen. Söimme maittavat eväät taukomme aikana, jotta jaksaisimme samalla energialla vielä melonretken loppuun asti.

 

Melontaa Lieviskäjoella
Tauon aikana on ihana pulahtaa Lieviskäjoen raikkaaseen veteen

Virkistävän tauon jälkeen jatkoimme upean kaunista reittiä pitkin. Itse tykkäsin eniten kapeista ja samalla kauniista jokiosuuksista, joissa pystyimme samalla bongailemaan lintuja ja jopa kesän ensimmäisiä perhosia. Meitä viihdyttivät myös kauniit sudenkorennot, jotka tykkäsivät tulla kajakkimme päälle ottamaan aurinkoa.

 

Kokonaisuudessa retki oli upea. Koin, että ensikertalaiselle retki oli sopiva ja järvi osuudet toivat mukavaa haastetta. Kuitenkin joki osuudet olivat mielestäni parhaita, koska niissä joen mukavasti kuljettava virta oli apuna. Tämä mahdollisti maisemien ihailun sekä rentoutumisen luonnon helmassa.

melojat Lieviskäjoella

-Peppi

Vaaran tunnetta kevätauringon alla

 

Pakkasyön jäljiltä metsän poluilla on kova pohja ja nautiskelevan maastopyöräilijän unelma keli tai ainakin näin ajattelin sen olevan. Kevätaurinko pilkottaa pilvien takaa, mikä mahtavuus lähtevä tutkimaan polkujen kuntoa talven jäljiltä.

 

 

Melko pian metsän siimekseen päästyäni ymmärsin, että pitkät, laiskat sunnuntai-aamut brunsseineen on syytä unohtaa, jos mielii keväällä kovalle polulle ajamaan. Tutut reitit tarjosivat monenlaista haastetta; oli hyvää kovaa polun pohjaa, sulia pätkiä, sohjoa ja joka maastopyöräilijän unelmaa rehellistä kuraa ja mutaa, ja reilusti. Irtolokari tuli satulan takana tarpeeseen, kun kuivaa kohtaa ei löytynyt kuin pystymetsän rämeiköstä. Muovinen irtolokasuoja on ollut näppärä hankinta. Se on helppo laittaa paikalleen satulan taakse ja kätevä irrottaa, kun viilettää kuivia neulaspolkuja pitkin harjuja keskikesän lämmössä. 

 

 

Toinen toimiva ratkaisu kylmän, mutta myös lian kanssa, on ollut tekniset kovapintaiset shortsit. Pehmusteisten pitkien pyörätrikoiden päällä olleet shortsit pitivät ajajan lähes kuivana koko matkan. Näillä pienillä vinkeillä maastopyöräilystä voi nauttia myös kosteammalla kelillä.

 

Aloittelevalle maastopyöräilijälle metsässä polkujen ajelu aikaisin keväällä ei välttämättä tuo maastopyöräilyn huumaa. Polut ovat aika haastavassa kunnossa. Pehmeän lumen tuoma turva juurakoiden ja kivien ylityksessä on menneen talven lumia. Jäisen polkupinnan reunoilta pilkistävät petolliset terävät kivien kärjet ja juurakot pullottivat mäntyjen oksien alta. Polku-uralla  on useassa paikalla jään ja sohjon sekamelska. Toisaalta, jos pitää jatkuvasta jännitteestä ja vaaran tunteesta niin varmasti arkiset huolet unohtuvat taiteillessa kohti seuraavaa mutkaa. 

 

Mari

– wannabe rohkea MTB-kuski-

 

Kokemuksia talvipyöräilystä

Kokemuksia talvipyöräilystä

 

Viime kesänä löysin uuden harrastuksen, maastopyöräilyn. Maastopyöräilyn vauhti ja pelonsekaiset onnen tunteet juurakoissa ja kivien väliköissä veivät minut mukanaan. Loistavan maastopyöräkesän jäljiltä päätin pyöräillä kerran kuukaudessa läpi talven, maastossa. Aiempi kokemus talvipyöräilystä oli ajasta ennen lapsia- eli lähes viime vuosituhannelta. Silloinkin pyöräilin ainoastaan turvallisesti asfaltilla työmatkoja.

 

Saimaan Vuoksi Luontoon
Saimaan Vuoksi Luontoon- tapahtuma,  Vuoksen kalastupuisto /Imatra 2/21

 

Talvipyöräilyn suurin haaste kiteytyi aluksi säähän sopivaan varustukseen. Pyörää ei voi maastoon lähtiessä vaihtaa, mutta muuta varustelua voi pohdiskella loputtomasti.  Katsella säätietoja, pohtia maastolenkin rasittavuutta, miten kylmä ilma vaikuttaa vaatteiden määrään? Jäätyvätkö varpaat, entä millaiset hansikkaat? Millainen hattu, trikoopipo, kypärämyssy vai mitä kypärän alle? Ja tietysti kaiken tulisi olla vedenpitävää, hengittävää ja tietysti sävy sävyyn huomioiden myös pyörän ja poljinten väritys. 

 

Omalla kohdallani parhaimmaksi osoittautui monien yritysten ja erheiden kautta kerrospukeutuminen ja hieman vähemmän vaatetta, kun lähtiessä ulos ajattelin laittaa. Alimmaksi laitoin paksut henkselipyörätrikoot ja päällä kuoripuvun. Kypärän alle valikoitui fleece kypärämyssy, joka lämmitti hyvin poskia ja kaulaa. Käsiin löytyivät vanhat joustavat lasketteluhansikkaat. Kenkäasia löysi uomansa vasta Saimaan jäällä pyöräillessä. Ehdottomasti sopivimmat kengät retkipyöräilyyn flättipolkimilla olivat Icebugit; pohja kova, karvaa sisällä ja haastavissa paikoissa kengän piikit auttoivat mukavasti pyörää taluttaessa liukkaalla jääpinnalla. Lopulta värillä ei ollut väliä varusteiden kanssa vaan käytännöllisyys saneli reunaehdot pukeutumiselle. Myös vanha kunnon villasukka toimi hyvin juomapullon ympärillä pitäen taukomehun varmasti lämpimänä.

 

Saimaalla 3/21

 

Talvipyöräilyn ehdottomasti parasta antia oli polkujen ajamisen helppous. Kivikot ja juurakot olivat muuttuneet mukavan pehmoiseksi poluksi, tosin kapeammaksi. Kapea polu-ura antoi keskivartalolle hyvää treeniä, koska kovan polun laidoilla vaani pehmeä valkoinen lumi, johon matkanteko hidastui. Kovalla polulla maastopyörän nastat purivat hienosti ja ylämäissä tuli lisää pitoa. Raskaita olivat taas lenkit suojasäällä, silloin kaipasin fatbiken paksua rengasta sekä haaveissa kiilsi jo sähköavusteisuus.

 

Kaikkinensa- jokaisena vuoden kuukautena olen maastopyöräilyt, ja kaikissa vuodenajoissa on haasteensa ja viehätyksensä. Kuitenkin kevät on aina uuden alku. Aurinko lämmittää jo ihanasti ja Saimaan rannoilta ovat kohta lumet sulaneet. Uusi maastopyöräkausi on alkamassa. Taidanpa viedä pyörän keväthuoltoon ja ryhdyn suunnittelemaan kesän pyöräretkiä 🙂

 

Mari

– luontoliikunnan nautiskelija-

Saimaan saaristoreitti pyöräillen

Kesä on ehtinyt huomaamatta jo pitkälle, koulujen alkuun on enää muutama viikko. Omat lomat on jo pidetty ja paluu arkeen aloitettu rytinällä.

 

Alkukesä on treenien osalta mennyt kivasti. Aloitin kesäkuun alusta jälleen yhteistyön valmentajan kanssa. Hän tekee ohjelman aina kolmeksi viikoksi kerrallaan. Tämä tyyli sopii minulle erinomaisesti, ei tarvitse itse pähkäillä mitään, tekee vaan treenit ja kommentoi fiilikset ja tsekkaa palautteet. Ihanan yksinkertaista.

 

Kesälomallakin tein kaikki treenit ihan tunnollisesti, yhteen viikkoon tosin tuli vähän extrapyöräilyä, kun osallistuin Discover Saimaan järjestämälle Saimaan saaristopyöräilyretkelle. Tarkoitus oli ohjelman mukaan retkipyöräillä reitti Imatra–Ruokolahti–Kyläniemi–Taipalsaari–Lappeenranta–Imatra (yhteensä 160 km) kolmessa päivässä. Retkeä edeltävällä viikolla minulle selvisi (kiitos rakkaan siskoni, jolle mikään tavallinen ei riitä :D), että retkelle onkin tulossa erikseen ”kuuma(puuma)ryhmä”, joka polkisi siirtymät hieman kovempaa, kun retkeilyporukka.

 

 

”Kuuma ryhmä”, eli siskoni, oppaamme Anne ja minä lähdössä matkaan.

Alun perin olin ajatellut lähteä matkaan perusretkipyörällä, mutta yllämainitusta syystä päädyin maantiepyörään. Pääsääntöisesti matkatavarat kulkivat huoltoauton kyydissä majapaikkoihin, joten pyörälaukkuun piti pakata vain vähän extravaatteita, pyöränhuoltotarvikkeet ja evästä.

 

Lähtö oli Vuoksen kalastuspuistosta. Meidät jaettiin kolmeen ryhmään, joilla jokaisella oli oma opas. Meidän ”kuuma ryhmä” koostui minusta, siskostani sekä oppaastamme Annesta. Vasta lähtöpaikalla sain kuulla, että meidän ryhmämme polkeekin pikku lisälenkin, eli Äitsaaren kierroksen. Se tiesi siis 50 kilometriä extraa heti ensimmäiseen päivään.

 

Hiukan alkoi siinä kohtaa hirvittää, varsinkin, kun olin melkoisesti itseäni kokeneempien ja parempikuntoisten seurassa. Matkaan päästyämme kaikki sujui hyvin. Paikallisena tunsin jo reitin ja osasin varautua mäkiseen maastoon. Anne antoi hyviä vinkkejä ryhmäajoon ja peesaukseen, joista minulla ei ole paljon kokemusta, kun pääsääntöisesti tulee poljettua yksikseen.

 

Ensimmäisenä päivänä pysähdyimme Ruokolahdella kesäkahvila Kaikussa ja muut ryhmät tutustuivat matkalla vielä Salpalinjaan. Me skippasimme sen, koska hiekkatie ja maantiepyörä eivät kuulostaneet hyvältä yhdistelmältä.

 

Utula Naturen päärakennus

Ensimmäinen yö vietettiin aivan ihastuttavassa Utula Naturessa. Illalla oli ohjelmassa saunomista, uimista sekä yhteinen illallinen. Päivän saldo oli noin 100 km, joka sujui yllättävän kevyesti, kiitos hyvän vetoavun ja peesipaikan.

 

Utula Naturen joogaterassi.
Utula Naturen ihana hiekkaranta.
Joogahetki aamulla.

 

Huoltoauto kuskasi paitsi tavaroita, kerran myös pyörät kuskeineen päivineen yhden hiekkatiepätkän, jota ei maantiepyörällä tehnyt mieli ajaa.

 

Seuraavana aamuna meillä ei ollut kiire lähteä matkaan, koska meille oli varattu paikat vasta klo 13 pyörälauttaan Kyläniemestä Taipalsaarelle. Näin ollen ehdimme käydä aamu-uinnilla ja nauttia aamiaisen kiireettömästi. Utula-Kyläniemi väli on melko lyhyt pätkä, eikä siinä mennyt kauan, vaikka välissä oli yksi lossimatkakin. Ehdimme vielä nauttia auringosta tunnin verran Kyläniemen kärjessä, jossa odottelimme Roope Saimaata.

 

Roope-Saimaa kuljettaa pyöräilijöitä Kyläniemen ja Taipalsaaren
välillä.

 

Roope Saimaa kuljettaa pyöräilijöitä Kyläniemen ja Taipalsaaren väliä. Lautalle kannattaa varata paikka ennakkoon, se on ollut kovin suosittu tänä kesänä.

 

Lauttamatka Saimaalla oli hieno elämys. Lautalta sai ostaa kahvia ja pientä evästä.

 

Taipalsaarelta jatkoimme matkaa kohti Lappeenrantaa Vehkataipaleen kautta. Muu ryhmä kurvasi Taipalsaaren kirkolle, mutta me valitsimme reitin Vehkataipaleen kautta kohti Lappeenrantaa välttääksemme hiekkatieosuuden. Matkalla pysähdyimme ihailemaan maisemia ”Sorjosen sillalle”. Tarkoitus oli jatkaa siitä matkaa Saimaan kanavalle ja kanavamuseolla, mutta rautatieremontti oli sotkenut osan reiteistä, eikä paikallisopaskaan (eli minä) osannut opastaa meitä oikeaan paikkaan, joten aikamme ympyrää ajeltuamme päätimme käydä kahvilla satamassa ja jatkaa siitä vielä Saimaanharjulle, koska LPR-Saimaanharju väli on vaan niin kaunis.

 

Reittimme kulki läpi kauniiden järvimaisemien

 

Onnistuimme hiukan eksymään vielä matkalla toiseen majapaikkaamme Salpalinjan hoviin. Tälläkin kertaa hämäännyimme tietöistä, jotka olivat katkaisseet yhden kadunpätkän. Kiertotie olikin sitten vähän pidempi, mutta lopulta pääsimme perille. Toisen päivän saldoksi tuli taas muutama kilsa päälle satku. Illallisen, saunan ja paljun jälkeen uni jälleen maistui.

Kahvitauko Satamatie 6 -kahvilassa Lappeenrannan satamassa.
Salpalinhan hovi Lappeenrannan Rutolassa.

 

Salpalinjan hovi on vanha koulu, josta on remontoitu pieni hotelli. Paikka oli oikein kiva ja sillä on mielenkiintoinen historia. Aamulla muu ryhmä kävi vielä opastetulla kierroksella lähimaastossa, me päätimme lähteä ajoissa polkemaan, koska lisälenkkiä oli jälleen luvassa.

 

Valmiina starttaamaan kolmanteen ajopäivään!

 

Kolmantena päivänä suuntasimme uudestaan Saimaan kanavalle, ylitimme kanavan Soskuan sulun kohdalta, josta jatkoimme kohti Konnunsuota. Konnunsuolla on sympaattinen Konnunsuon baari, jossa pysähdyimme päiväkahville. Sieltä matka jatkui Joutsenon kautta kohti Vuoksen kalastuspuistoa ja retken päätepysäkkiä. Kolmannen päivän saldoksi tuli n. 80 kilometriä.

 

Päiväkahvit Konnunsuon baarilla.
Jossain Joutsenossa.

 

Retki oli kokonaisuutena todella upea. Meille sattui täydellinen pyöräilysää, saimme polkea poutasäässä koko matkan. Kaikki järjestelyt toimivat myös hienosti ja jokainen ryhmä sai edetä omaan tahtiin samalla nähtävyyksistä nauttien.

 

Vastaavia retkiä on tulossa vielä tällekin kesälle, kannattaa tsekata!

 

Kiinnostuitko pyöräretkistä? Käy lukemassa retkikuvaus ja varaa matkasi heti!

 

Sunset- melonta Saimaalla
Melontaretki Saimaalla

Melontaa auringonlaskuun

Yksi tämän kesän haaveista oli olla mukana kajakki- tai kanoottiretkellä. Olin aiemmin melonut inkkarikanootilla, mutta kajakkia en ollut aiemmin kokeillut, joten retken tuli sopia aloittelijalla. Aivan sopivaa sopivaan aikaan olevaa retkeä ei löytynyt kotikonnuilta ja sattumalta huomasin mainoksen SUNSET-saarimelonnasta Saimaalla. Se kuulosti heti todella hienolta. Katsoin sääennustetta Imatralle ja se näyttikin aivan loistavalta eli aurinkoa, lämpöä ja tyyntä. Tähän oli tartuttava.

Perille päästyäni sain aluksi kokeilla yksikkökajakkia, mutta koska melontamatka oli pitkähkö ensikertalaiselle, päädyin melomaan parin kanssa. Matka sujui oikein hyvin leppoisasti ja ilmakin tosiaan suosi meitä. Lopulta rantauduimme kauniille Kangassaarelle, jossa pulahdin uimaan kirkkaaseen ja raikkaaseen veteen. Auringonlaskulla söimme eväitämme ja nautimme kauniista maisemista. Puolikuukin paistoi matalalla ja piirsi kuunsiltaa tyynen järven pintaan. Oikein tunnelmallista!

 

Kangassaaren rannassa on hyvä pulahtaa Saimaan puhtaaseen veteen. Kuva: Discover Saimaa

 

Paluumatkakin sujui hyvin ja sain retken vetäjältä ohjausta ja hyviä vinkkejä melontaan. Porukka oli mukavaa ja meillä oli oikein kiva melontaretki.

Lämminhenkinen auringonlasku teki vedelle sillan ja kruunasi illan.  Kuva: Discover Saimaa

 

Sitten vielä laiturilla purettiin tavarat kajakeista ja kajakit putsattiin ja vietiin takaisin varastoon. Kello oli vähän yli kymmenen illalla palattuamme, mutta kauniina kesäiltana ei kenelläkään ollut kiire mihinkään.

Itse olin valinnut lähistöltä niemen kärjestä paikan riippumatolleni, jossa vietin seuraavan yön ihaillen laskeneen auringon värjäämää taivaanrantaa ja vieläkin alemmas painuvaa puolikuuta.

Kiitos onnistuneesta retkestä!

Sirke, Mäntsälä

Otsikko
Lapin vaellus on unohtamaton elämys

L U O N T O – Elämän ja luonnon lahja

Luonto, joka ympäröi meitä jokaista. Olemme onnekkaita, että meillä Suomessa luonto kaikkien tavoitettavissa.

 

Kanervat ja marjapuuron väri sekä metsänvihreä kasvillisuus saavat hienon väriyhdistelmän Saimaan sinisen kanssa. Kuva: Discover Saimaa

 

Suomessa saamme nauttia ainutlaatuisesta luonnon kauneudesta ja alkuperäisyydestä. Saimaan alue puolestaan vetää meren ääreltä enemmän ja enemmän ihmisiä kokemaan luonnon puhtautta. Järviluonnon raikas tunnelma on saa mielenkin rentoutumaan.

Jokamiehenoikeudet. Toisin kuin monissa muissa maissa, jokamiehenoikeudet ovat Suomessa varsin laajat. Arvostus niitä kohtaan on jatkuvasti nousussa.

SAA

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset) 

• oleskella tilapäisesti siellä missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista) 

• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia 

• onkia ja pilkkiä

• kulkea vesistössä ja jäällä 

Et saa 

• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle

• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä 

• kaataa tai vahingoittaa puita 

• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta 

• häiritä kotirauhaa

• roskata 

• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa

• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

 

Yksinkertaiset hienot luonnon värit yhdistyvät kauniisti toisiinsa.  Kuva: Discover Saimaa

 

Luonto kohtelee ihmistä siten, miten ihminen kohtelee luontoa

Mesiangervotee. Mikä ihana “tekosyy” lähteä luontoon. Kuva: Discover Saimaa

Luonto  on Suomen suurin liikuntapaikka, joka on meille avoinna ympäri vuoden. Luonto tuottaa voimaa ja energiaa, jonka vaikutuksesta saamme omaan elämään hyvinvointia ja avarakatseisuutta.

Tervemenoa L U O N T O O N!

 

Saimaan kanava reitti pyöräillen
Pyöräretkeläiset Lappeenrannan satamassa.

 

Olen 17-vuotias kesätyöntekijä Discover Saimaalta. Kävimme testimatkalla pyöräilemässä Saimaan kanava reitin. Lähdimme matkaan Rakuunamäeltä Pyöräliike Varustamon edestä, josta saimme allemme Specialized sähköpyörät. Sähköpyörä rullasi niin kevyesti Lappeenrannan keskustan läpi, että olimme jo nopeasti Saimaan kanavan suulla.

Pirteä oppaamme Jenna kertoi meille Saimaan kanavan historiasta ja saimme nauttia kauniista maisemista, jota Saimaa meille tarjosi. Päivä oli kuuma, mutta onneksi tuuli viilensi meitä Saimaan kanavan rantaa pitkin polkiessa. Matkalla näimme myös Saimaan kanavan sulkuja niin vanhoja kuin uusiakin. Hullua ajatella kuinka sulut oikeasti toimivat. Oppaamme kertoi meille, kun sulut suljetaan niin vesi voi laskea lähes kymmenen metriä. Ajatus kiviseinämien välissä olosta saa mahan pohjan kutkuttamaan.

Vanha Saimaan kanavan sulku. Itse asiassa tämä vanhempi Saimaan kanava oli paljon pienempi sekä kapeampi verrattuna nykyiseen Saimaan kanavaan ja sulkuihin. Vanhan sulun aikaan tarvittiin monia voimakkaita miehiä pyörittämään sulkuja auki hartiavoimin. 

Kanavan varren puutarhan sisäpihalta löytyi vanha museokahvila. Museokahvilan näyttelyistä selvisi, että Saimaan kanava on ensimmäisen kerran avattu vuonna 1856. Auringon paisteessa oli ihana nauttia virkistävästä jäätelöstä museokahvilan viihtyisällä sisäpihalla. Sähköpyörä kuljetti meidät Lappeenrannan satamaa kohti Saimaan rantaa pitkin. Retken päätteeksi pääsimme nauttimaan vedyt Sataman torille samalla nauttien lämpimästä kesäpäivästä.

Museokahvilan viihtyisä piha (kuva: Discover Saimaa)

Retki oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut muutaman tunnin kevyt pyörälenkki samalla koluten Lappeenrannan historiaa sekä Saimaan kanavan toimintaa. Sähköpyörillä matka oli helppo taittaa ilman suurta urheilusuoritusta, keskittyen enemmän nauttimaan maisemista ja historiasta. Museokahvila tarjosi reitin varrelle sopivan tauon pysähtyä syventymään alueen historiaan sekä/tai nauttimaan jäätelön.

Ihanan pirteä ja elinvoimainen Lappeenrannan satama (kuva: Discover Saimaa)

Eläväisen iloinen opas Jenna (kuva: Discover Saimaa)

Melontaretki Saimaalla – Kyläniemen kierto

Helatorstain vkl:n melontaretki kokeneiden melojien kanssa Saimaalla oli jälleen kerran mieleenpainuva elämys. Tällä kertaa reittisuunnitelmassa oli kyläniemen kierto Suur-Saimaan alueella. Reitin aikana oli paljon erilaisia saaria ja vaihtelevia maisemia. Vesi oli todella sinistä ja kirkasta ja puhdasta. Kullanruskeat upeat hiekkapohjat näkyivät kauas rannasta.

Reitti mutkitteli kivasti, kunnes Suur-Saimaan selkä taas aukeni ja antoi muistutuksen Saimaan armottomuudessa, kun tuuli alkaa näyttää voimiaan.

Lähdimme Imatran Ukonlinnasta kohti Kyläniemeä. Kyläniemen pohjoispuolelta kiertäen Rastinniemen ja Sarviniemen välistä, Ilkonsaaren ja Muukonsaaren kautta takaisin Ukonlinnaan. Ympyrä sulkeutui neljän päivän jälkeen.

▶️  Keskiviikko iltana lähtiessämme Tiurunselällä puhalti noin 10m/s. Ensimmäinen etappi 7km oli suoriuduttu kunnialla ja pidimme luksusleirin Mietinsaaressa ja pääsimme privat saunaan. Virkistysalueen saunat olivat suljettu koronan vuoksi, joten ajatus saunasta kuulosti hyvältä, jos ja kun se jää viimeiseksi saunahetkeksi tällä reissulla. Yöllä ripsi vettä tasaiseen tahtiin ja aitan katon ropinaan oli mukava nukahtaa. 

Torstai aamusta Mietinsaaressa harrastimme hortoilua. Keräsimme mesiangervoa ja horsmaa, nokkosia ja vuohenputkia. Nautimme täysin siemauksin metsän tuoksuista  ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta ennen kuin lähdemme Saimaan tyrskyihin. Sillä olihan se luvannut meille taas riittävästi kovaa tuulta ja aallokkoa. Maisteltiin pihlajan silmuja, jotka maistuivat hieman jopa toffeelle. Voimateeksi ennen kajakkiin istumista maistuikin tuoksuva mesiangervo tee.

Metsässä löysimme myös korvasieniä. Jätimme ne vielä kasvamaan ja odottamaan sopivampaa hetkeä niiden ryöppäämiseen. Sillä eihän meillä melojille ole aikaa käydä korvasieniä ryöppäilemään 🙂

Meloimme Mietinsaaren länsipuolta suojalta kovalta pohjoistuulelta. Matkalla näimme kalasääksin ison pesän puun latvassa. Sääksit vartioivat jo kaukaa tiukasti pesäänsä lennellen upeasti kovasta tuulesta piittaamatta. Kun olimme ohittaneet saaren riittävän etäisyyden päähän, niin molemmat hienosti laskeutuivat takaisin pesäänsä.

Härskiänsaari ohitettiin itäpuolelta ”vastatuulen vahvistaessa” meitä. Härskiänsaaren sillan alitus pienestä rännistä oli mukavaa vaihtelua pitkän selän ylitykseen. taisi jollain kolahtaa hieman melakin pyöreään kattopeltiin. 

Härskiänsaaren sillan alitus pienen tunnelin läpi. Kuva: Discover Saimaa

Päätepiste Huuhan hiekkaranta yllätti meidät todellisella tyyneydellä ja pitkällä hiekkarannalla. Onhan se kuitenkin Etelä-Karjalan pisin hiekkaranta. Päivämelonnan pituudeksi tuli 25km.

Huuhan kullankeltainen hiekkaranta. Kuva: Discover Saimaa

Teimme trangialla maukkaan illallisen ja Taru teki nuotiossa muurinpohjapannulla sisäfilepihvejä ja lisukkeina valkosipuliperunoita. Kylkiäiseksi punaviiniä lasillinen. 

Kyllä sen jälkeen uni maistui meille teltassa luonnon ääniin nukahtaen.

Perjantai aamusta teltan oven avatessa sininen Saimaa kimmelsi komeudellaan ja aurinko antoi kirkasvalohoidon heti kättelyssä. Meloimme Kutveleen kanavan läpi. Kutvele on aika hauska nimi, sanoi Riitta. Elämää rannoilla näkyi ja lossi ajoli edes takaisin saariston ihmisiä tai ehkäpä matkailijoita, jotka saapuivat viettämään pitkää vkl:a.

Kyläniemen puolella hienosti mutkitteleva tie Saimaan rantaa pitkin näytti todella herkulliselta pyöräretkiä ajatellen. Taru kertoikin, että ei enää kauan, kun uusi Saimaan saariston uniikki pyöräilyreitti avautuu. Käy katsomassa. Saimaan saariston pyöräilyretki

Pyöräreitin varrella kulkee lauttakuljetus Kyläniemi – Sarviniemi välillä. Pyöräretki pitää kyllä kokea ensi kerralla, kun saavumme Saimaalle. 

https://www.saimaageopark.fi/kohteet/kylaniemi-ii-salpausselka-ice-marginal-formation/

Sarviniemi-SaimaaGeopark 

Löysimme mukavan rantakallion, jossa pidimme herkullisen lounastauon. ☀️ Trangiat pöhisivät kalliolla. Lähtiessämme jatkamaan matkaa meloen, niin kallion takaa Lasse sai kokea joutsenen kanssa mielenkiintoisen kohtaamisen. Joutsen alkoi hyökkäilemään Lassea kohti ja siinä oli naurussa pidättelemistä, kun mela alkoi heilumaan hurjaa vauhtia ja vesi pärskyi ja melui karkuun kerkesi. Me muut kiersimme kauempaa pienen saaren ja jätimme rauhaan ison ärhäkän linnun. Taisi olla pesä siellä saaressa. Muitakin lintuja näimme aikalailla, vaikkakin muuttolinnut olivat melkein kaikki jo matkustaneet pohjoiseen.

Kyläniemen pohjoispuolella yövyimme Ruuhonsaaressa. Saimme todella nauttia hienosta ja lämpimästä illasta hiekkarannalla. Saari oli melko iso ja siellä oli mukavasti vaihtelevia maastoja ja rantoja. Päivän melontareitti oli antoisa. Matkan aikana kierrettiin  Saimaan saariston hienoja saaria. Isompien saarien välissä oli myös mielenkiintoisia kapeikkoja. Yhdestä kapeikosta löydettiin todella upea salmi, missä oli korkeat kalliot. Siellä olisi voinut vaikka harrastaa kiipeilyä. Täytynee ensi reissulla ottaa matkaan mukaan kiipeilyköysi ja kiipeilykengät???‍♂️  Kilometrejä tulikin tälle päivälle jopa 31km.

Lauantaina Ruuhonsaaresta meloimme kevyessä itätuulessa kohti Rastinnniemeä. Rastinniemessä pidimme maisematauon. 

Ihmeellistä kyllä, tällä kertaa emme nähneet Saimaannorppia. Taisi olla norpille liian lämmin ilma, mutta meille sopi lämmin ilma mainioisti. Lämmin alkukesän päivä sai meidät pulahtamaan jopa kolmeen otteeseen uimaan melontapäivän aikana ja se kyllä piristi kummasti. 

Ilkonsaaren ja Muukonsaaren välissä Myllärisen Marjon kohdalla kuulimme härkälinnun ”kaunista” ääntelyä. Näimme myös kuikkia. Ilkonsaaressa houkuttelevalla hiekkarannalla pidimme lounastauon. Tämä oli loppu kevään lämpimin päivä. Bikineissä ruokaa laittaessa piti käydä taas välillä uimassa.

Muukonsaareen tuli 36 km, joka oli pisin melontapäivä ja sen kyllä huomasi kropassa. Loppu matkasta kaakkkoistuuli yltyi vielä ja puuskat tuli voimakkaina mantereen yli.  Saaressa vietimme Kirsin syntymäpäiviä ja nautimme synttärisankarin koko matkan ajan kuljettamaa Shampanjaa. Miten hyvälle se maistuikin luonnossa. Illan joogan aiheeksi sileillä ja lämpimillä kalloilla tulikin Shampanja joogan. Kiitos vielä siitä Riitta! 

Shampanja jooga Muukonsaaren kallioilla. Kuva: Discover Saimaa.

Sunnuntaina heräsimme lintujen lauluun. Muukonsaaressa oli erilainen luonto kuin aiemmin. Tämä saari poikkesi aiemmista karun kauniista kallioista ja kangasmaastosta. Vallitseva luontotyyppi oli rehevä lehtometsä, savimaa ja vasta leikattu ruoho.

Luonto ympärillämme antoi rauhallisen tunnelman ja aamusta kalliolla harrastimme joka aamuisen herättelevän melontajoogan. 

Sää oli koko reissun ajan parempi, mihin olimme varautuneet. Sääennusteen +4, 10m/s tuulta ja räntää vaihtui kesäkeleihin ja uimataukoihin. Vastatuulta oli eri vaikeuskertoimilla. Saarien suojassa olimme tuulelta suojassa. Isojen selkien ylityksen, kuten petranselkä sattui sopivasti tuulen puolesta, sillä juuri silloin tuuli ja puuskat olivat kevyempiä.

Hauskaa oli (koronaetäisyyksin)☝️? Retki päättyi onnellisesti ja tultiin ehjänä ja hyväntuulisina maaliin. Matkakilometrejä kertyi reilu sata. Hyppäsimme vielä kerran uimaan. Pakkasimme tavarat ja nostimme kajakit auton katolle.

Ajoimme kohti auringinlaskua uusia seikkailuja suunnitellen.

Team Shokki

Taru, Kirsi, Riitta ja Lasse 

Melontaretki Saimaalla muuttolintujen aikaan

Helatorstain vkl:n melontaretki kokeneiden melojien kanssa Saimaalla oli jälleen kerran mieleenpainuva elämys. Tällä kertaa reittisuunnitelmassa oli kyläniemen kierto Suur-Saimaan alueella. Reitin aikana oli paljon erilaisia saaria ja vaihtelevia maisemia. Vesi oli todella sinistä ja kirkasta ja puhdasta. Kullanruskeat upeat hiekkapohjat näkyivät kauas rannasta.

Reitti mutkitteli kivasti, kunnes Suur-Saimaan selkä taas aukeni ja antoi muistutuksen Saimaan armottomuudessa, kun tuuli alkaa näyttämään voimiaan.

Lähdimme Imatran Ukonlinnasta kohti Kyläniemeä. Kyläniemen pohjoispuolelta kiertäen Rastinnimen ja Sarviniemen välistä, Ilkonsaaren ja Muukonsaaren kautta takaisin Ukonlinnaan. Ympyrä sulkeutui neljän päivän jälkeen.

_________________________________________________________________________________________________________________


Keskiviikko iltana Tiurunselällä puhalti noin 10m/s. Ensimmäinen etappi 7km oli suoriuduttu kunnialla ja pidimme luksusleirin Mietinsaaressa ja pääsimme privat saunaan. Virkistysalueen saunat olivat suljettu koronan vuoksi, joten ajatus saunasta kuulosti hyvältä, jos ja kun se jää viimeiseksi saunahetkeksi tällä reissulla. Yöllä ripsi vettä tasaiseen tahtiin ja aitan katon ropinaan oli mukava nukahtaa. 

Torstai aamusta Mietinsaaressa harrastimme hortoilua. 

Nuoret nokkoset eivät polta kämmeniä. Kuva: Discover Saimaa

Keräsimme mesiangervoa ja horsmaa, nokkosia ja vuohenputkia. Nautimme täysin siemauksin metsän tuoksuista ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta ennen kuin lähdemme Saimaan tyrskyihin. Sillä olihan se luvannut meille taas riittävästi kovaa tuulta ja aallokkoa. Maisteltiin pihlajan silmuja, jotka maistuivat hieman jopa toffeelle.

Voimateeksi ennen kajakkiin istumista maistuikin tuoksuva mesiangervo tee. Kuva: Discover Saimaa


Metsässä kohtasimme myös korvasieniä. Jätimme ne vielä kasvamaan ja odottamaan sopivampaa hetkeä niiden ryöppäämiseen. Sillä eihän meillä melojille ole aikaa käydä korvasieniä ryöppäilemään 🙂

Meloimme Mietinsaaren länsipuolta suojalta kovalta pohjoistuulelta. Matkalla näimme kalasääskin ison pesän puun latvassa. Kalasääskit vartioivat jo kaukaa tiukasti pesäänsä lennelle upeasti kovasta tuulesta piittaamatta. Kun olimme ohittaneet saaten riittävän etäisyyden päähän, niin molemmat hienosti laskeutuivat takaisin pesäänsä.

Riitta alittaa Härskiänsaareen johtavan sillan. Edessä odottaa navakkaa tuulta. Kuva: Discover Saimaa


Härskiänsaari ohitettiin itäpuolelta ”vastatuulen vahvistaessa” meitä. Härskiänsaaren sillan alitus pienestä rännistä oli mukavaa vaihtelua pitkän selän ylitykseen. taisi jollain kolahtaa hieman melakin pyöreään kattopeltiin. Päätepiste Huuhan hiekkaranta yllätti meidän todellisella tyyneydellä ja pitkällä hiekkarannalla. Onhan se kuitenkin Etelä-Karjalan pisin hiekkaranta. Päivämelonnan pituudeksi tuli 25km.

 Huuhanranta on eteläisen Saimaan pisin hiekkaranta 1,5 km. Kuva (Discover Saimaa)


Teimme trangialla maukkaan illallisen ja Taru teki nuotiossa muurinpohjapannulla sisäfilepihvejä ja lisikkeina valkosipuliperunoita. Kylkiäiseksi punaviiniä lasillinen. Kyllä sen jälkeen uni maistui meille teltassa luonnon ääniin nukahtaen.

Perjantai aamusta teltan oven avatessa sininen Saimaa kimmelsi komeudellaan ja aurinko antoi kirkasvalohoidon heti kättelyssä. Meloimme Kutveleen kanavan läpi. Kutvele on aika hauska nimi, sanoi Riitta. Elämää rannoilla näkyi ja lossi ajoi edes takaisin saariston ihmisiä tai ehkäpä matkailijoita, jotka saapuivat viettämään pitkää vkl:a.

Kyläniemen puolella hienosto mutkitteleva tie Saimaan rantaa pitkin näytti todella herkulliselta pyöräretkiä ajatellen. Taru kertoikin, että ei enää kauan, kun uusi Saimaan saariston uniikki pyöräilyreitti avautuu. Käy katsomassa. Saimaan saariston pyöräilyretki

Pyöräreitin varrella kuulemma kulkee lauttakuljetus Kyläniemi – Sarviniemi välillä. Pyöräretki pitää kyllä kokea ensi kerralla, kun saavumme Saimaalle. 

https://www.saimaageopark.fi/kohteet/kylaniemi-ii-salpausselka-ice-marginal-formation/

Sarviniemi-SaimaaGeopark

Löysimme mukavan rantakallion, jossa pidimme herkullisen lounastauon. Trangiat pöhisivät kalliolla. Lähtiessämme jatkamaan matkaa meloen, niin kallion takaa Lasse sai kokea Joutsenen kanssa mielenkiintoisen kohtaamisen. Joutsen alkoi hyökkäilemään Lassea kohti ja siinä oli naurussa pidättelemistä, kun mela alkoi heilumaan hurjaa vauhtia ja vesi lensi, että karkuun kerkesi. Me muut kiersimme kauempaa pienin saaren ja jätimme rauhaan ison ärhäkän linnun. Taisi olle pesä siellä saaressa. Muitakin lintuja näimme ja vielä muutamat muuttolinnutkin näimme. 

Kyläniemen pohjoispuolelta yövyimme Ruuhonsaaressa. Saimme todella nauttia hienosta ja lämpimästä illasta hiekkarannalla. Saari oli melko iso ja siellä oli mukavasti vaihtelevia maastoja ja rantoja. Päivän melontareitti oli antoisa. Matkan aikana kierrettiin myös Saimaansaariston hienoja saaria. Isompien saarien välissä oli myös mielenkiintoisia kapeikkoja. Yhdestä kapeikosta löydettiin todella upea salmi, missä oli korkeat kalliot. Siellä olisi voinut vaikka harrastaa kiipeilyä. Täytynee ensi reissulla ottaa matkaan mukaan kiipeilyköysi ja kiipeilykengät???‍♂️  Kilometrejä tulikin tälle päivälle jopa 31km.

Ruuhonsaaren ilta. Kuva: Discover Saimaa


Lauantaina Ruuhonsaaresta meloimme kevyessä itätuulessa kohtiRastinniemeä. Rastinniemessä pidimme maisematauon. Matkan aikana tuli useampi ”tekninen” tauko.

Ihmeellistä kyllä, tällä kertaa emme nähneet Saimaannorppia. Taisi olla norpille liian lämmin ilma, mutta meille sopi lämmin ilma mainioisti. Lämmin alkukesän päivä sai meidät pulahtamaan jopa kolmeen otteeseen uimaan melontapäivän aikana ja se kyllä piristi kummasti.

Ilkonsaaren ja muukonsaaren välissä Myllärisen Marjon kohdalla kuulimme härkälinnin ”kaunista” ääntelyä. Näimme myös kuikkia. Ilkonsaaressa houkuttelevalla hiekkarannalla pidimme lounastauon. Oli tämän loppu kevään lämpimin päivä. Bikineissä ruokaa laittaessa piti käydä välillä uimassa.

Ilkonsaaressa ihana lounashetki. Kuva: Discover Saimaa


Muukonsaareen tuli 36km, joka oli pisin melontapäivä ja sen kyllä huomasi kropassa. Loppu matkasta kaakkkoistuuli yltyi vielä ja puuskat tuli voimakkaina mantereen yli.  Saaressa vietimme Kirsin syntymäpäiviä ja nautimme synttärisankarin koko matkan ajan kuljettamaa Shampanjaa. Miten hyvälle se maistuikin luonnossa. Kiitos vielä siitä!

Shampanjaa Saimaan rannalla. Kuva: Discover Saimaa

Sunnuntaina heräsimme lintujen lauluun. Muukonsaaressa oli erinlainen luonto kuin aiemmin. Tämä saari poikkesi aiemmista karun kauniista kallioista ja kangasmaastosta. Vallitseva luontotyyppi oli rehevä lehtometsä, savimaa ja vasta leikattu ruoho.

Luonto ympärillämme antoi rauhallisen tunnelman ja illasta kalliolla harrastimme  joka päiväisen melontajoogan. Se kyllä auttaa huomattavasti pitkän vesillä olleen päivän jälkeen.   

Sää oli koko reissun ajan parempi, mihin olimme varautuneet. Sääennusteen +4, 10m/s tuulta ja räntää vaihtui kesäkeleihin ja uimataukoihin. Vastatuulta oli eri vaikeuskertoimilla. Saarien suojassa olimme tuulelta suojassa. Isojen selkien ylityksen, kuten petranselkä sattui sopivasti tuulen puolesta, sillä juuri silloin tuuli ja puuskat olivat kevyimmilllä asteikolla. Retken pituudeksi tuli 115km.

Hauskaa oli (koronaetäisyyksin)☝️? 

Retki päättyi onnellisesti ja tultiin ehjänä ja hyväntuulisina maalliin. Matkakilometrejä kertyi reilu sata. Hyppäsimme vielä kerran uimaan. Pakkasimme tavarat ja nostimme kajakit auton katolle.

Ajoimme kohti auringionlaskua uusia seikkailuja suunnitellen.

Team Shokki

Taru, Kirsi, Riitta ja Lasse 

 

 


Sähköpyöräilyä

Sähköpyörän vastustajia ja puolestapuhujia on tullut vastaan lenkkimaastoissa. Itse kokeilin sähköpyörää ensimmäistä kertaa Gardajärvellä. Siellä tuli ensimmäinen kosketus ja positiivinen fiilis siitä, miten uusia ajatuksia sähköpyörälenkit saavatkaan aikaiseksi. Nyt olen ajanut ja testannut sähköpyörää Saimaan monipuolisissa maastoissa Imatralla ja Lappeenrannassa. Sain sähköpyörän testiajoon Iikan pyörävarikosta, joka on uusi pyöräliike Imatralla. Palvelu on ystävällistä ja huippulaatua. Suosittelen, jos on pyöränosto ajankohtaista.

Lyhyesti ohessa kooste  + ja – asiat, joita itse sain ajatuksia sähköpyöräilystä.

  • Motivoi lähteä ulkoilemaan, silloinkin kun ei millään jaksaisi lähteä ja voisi helposti jättää pyöräilyn väliin. Huomaamatta pari tuntia on sitten mennytkin luonnon kauniissa maisemissa
  • Eri tasoiset pyöräilijät pysyvät samassa ryhmässä esim hitaampi pyöräilijä pysyy kovempi tasoisen lenkki matkassa mukana
  • Uusia tuntemuksia ajoon ja maastossa monet paikat onnistuvat paremmin esim. juurakot ja kivet, sillä veto pitää vauhdin yllä, joka helpottaa ajoa

  • Asfalttitiellä pidemmässä matkassa  ei anna niin paljoa mukavuutta / hyötyä ajoon
  • Kunnon kannalta tietysti “normaali pyörä” antaa paremman vastuksen
  • Hinta korkea
  • Huolto oltava säännöllinen ja hinta sille myös korkeampi kuin normaali pyörälle
  • latauspiste oltava helposti – esim Hki taloyhtiöt yleisesti kieltävät latauksen pyörävarastossa
  • Ei uskalla jättää ulos säilytykseen

 

Myös testiajajat antavat oman näkemyksensä asiasta

 

Keski-ikäinen nainen

+pystyy pyöräilemään kovempi tasoisten mukana

+pidemmät matkat ja pitkät nousut helpottuvat

-raskas rakenteinen

-maastoon soveltuvan hyvän pyörän hinta on korkea

 

Murrosikäinen urheilullinen poika:

+ei tuu hiki

-ei tuu hiki

 

Oheinen pyörä oli testistä Iikan pyöräkellarista Imatran toimipisteestä. Tällä kertaa oli vain etujousitettu pyörä testissä.

Täysijoustopyörästä tykkään maastossa enemmän. Se antaa parhaat ajo mukavuudet maastossa. Toki sillä voi myös helpompia reittejä voi ajella.

TRIESTE, Kiipeilyä sekä historian havinaa
Vaellus Siciliaan Stromboli tulivuorelle

Trieste valikoitui meidän perheen matkakohteeksi mahtavien kiipeilypaikkojen sekä mielenkiintoisen historiansa vuoksi. Trieste on erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka.  Triesten keskustan tyylikäs arkkitehtuuri ja mahtipontiset rakennukset kertovat Triesten Itävalta-Unkarin aikaisesta menneisyydestä. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Trieste liitettiin Italiaan. 

 

 

Kulttuurien sekamelska. Roomalainen amfiteatteri ja toisella puolen tietä laatikkomainen poliisiasema.

 

Italialainen rento elämänmeno näkyi lukuisissa kahviloissa. Onhan Triesteä sanottu Italian kahvipääkaupungiksi, kuuluisan ILLY-kahvin kotipaikaksi. Ja tämähän oli täydellinen paikka miehelleni- nopea espresso tuplana pystytiskiltä. Lapsiemme mieleen taas olivat yömyöhään avoinna olevat jäätelöbaarit, joissa kokoontuivat sulassa sovussa koirat kuin pitkän  illallisen nauttineet triesteläiset.

 

 

Paljasjalkaisen italialaisen kiipeilyoppaan Alberton kanssa lähdimme tutustumaan Triesten lahdelta jylhinä kohoaviin vuoriin ja niiden kiipeilymahdollisuuksiin. Jo Napoleonin ajalla rakennetulta tieltä lähti pieni mutkainen polku metsän halki kohti huikaisevia kiipeilypaikkoja. Jos itse kalliokiipeily tuntuu haastavalta voi luonnonkauniista maisemista ja auringosta nauttia patikoiden tai maastopyöräillen.

 

Välillä oli pakko pitää selkä kiinni kivessä, kun maisemat huippasivat.

 

Kiipeilyoppaamme Alberto reititti meidän perheen miehille sopivan kiipeilyreitin kallionseinämään ja me tytöt tyydyimme ihailemaan maisemia auringon helliessä meitä. Ylhäältä oli hulppeat maisemat Triesten lahdelle, jossa simpukan keräyskorit keikkuivat meressä kauniissa rivissä  lempeiden aaltojen lomassa. 

 

Poikamme tutkii reititystä auringon lämmössä

 

Illalla ylänkömailla kapeiden kujien suojista löytyi Alberton opastama paikallinen maatila, jossa tarjoiltiin osmiza-illallinen. Osmiza on osa paikallista ja historiallista kulttuuria, jossa paikalliset perheet tarjoavat illallista oman tilan tuotteistaan.  Tunnelma osmiza-illassa oli eloisa. Illan edetessä nuori mies meni paikalle tuodun pianon eteen ja koko tallin täytti iloinen laulu. Lauluun yhtyivät perheiden iäkkäät jäsenet sekä lapset, myös kokki innostui laulamaan triesteläisten laulua. 

 

Illallinen koostui paikallisista erilaisista kinkuista ja leikkeleisitä sekä juustoista.

Discover Saimaa

Kevät saapui ja ulkona oli tänään auringossa 15 astetta lämmintä. Linnuilla on kevättä rinnassa.Sen kyllä kuulee äänestä ja niiden innokkaista lentonäytöksistä Vuoksen rannalla. Sieltä se kesä saapuu kovaa vauhtia, vaikka se ei tänä keväänä niin vahvasti tunnukaan kuin aiempina vuosina. Johtunee varmasti Korona viruksen aiheuttamasta karanteenijaksoista ja elämän hulluudesta mikä riehuu koko maapallolla. 

Kesällä meillä on tulossa mielenkiintoisia matkoja. Uskon ja toivon, että loppukesästä viimeistään meillä Suomessa on korona epidemia jo rauhoittunut. Pääsemme sitten nauttimaan Saimaan ”antimista” pyöräillen, joogaten, saunoen, uiden jne. Kuka sitten nauttii mistäkin tai haluaa kokea uusia elämyksiä. Osa matkoistamme kohdistuu Saimaan saareen, Mietinsaareen. Nyt siihen on vihdoin mahdollisuus ja sitä ei kannata jättää kokematta.

Tulevana kesänä järjestämme mm. vaelluksia, pyörämatkoja, joogamatkoja sekä melontareissuja. Syksyllä matkatarjonnassa on myös sieni- ja marjastusretkiä. 

Aurinkoisin terveisin,
Taru
Discover Saimaa

Kevät saapui ja ulkona oli tänään auringossa 15 astetta lämmintä. Linnuilla on kevättä rinnassa.Sen kyllä kuulee äänestä ja niiden innokkaista lentonäytöksistä Vuoksen rannalla. Sieltä se kesä saapuu kovaa vauhtia, vaikka se ei tänä keväänä niin vahvasti tunnukaan kuin aiempina vuosina. Johtunee varmasti Korona viruksen aiheuttamasta karanteenijaksoista ja elämän hulluudesta mikä riehuu koko maapallolla. 

Kesällä meillä on tulossa mielenkiintoisia matkoja. Uskon ja toivon, että loppukesästä viimeistään meillä Suomessa on korona epidemia jo rauhoittunut. Pääsemme sitten nauttimaan Saimaan ”antimista” pyöräillen, joogaten, saunoen, uiden jne. Kuka sitten nauttii mistäkin tai haluaa kokea uusia elämyksiä. Osa matkoistamme kohdistuu Saimaan saareen, Mietinsaareen. Nyt siihen on vihdoin mahdollisuus ja sitä ei kannata jättää kokematta.

Tulevana kesänä järjestämme mm. vaelluksia, pyörämatkoja, joogamatkoja sekä melontareissuja. Syksyllä matkatarjonnassa on myös sieni- ja marjastusretkiä. 

Aurinkoisin terveisin,
Taru
Vallée Blanche

Perheeseemme kuuluu minä, mieheni ja jo teini-iän saavuttaneet tyttö ja poika. Olemme harrastaneet laskettelua koko ikämme, mutta lasten kanssa vapaalasku yhdellä maailman hienoimmalla off-piste reitillä Vallée Blanchella jännitti etenkin vanhempia. Vallée Blanche on  Euroopan pisin off-piste reitti, joka on noin 20 kilometriä pitkä jäätiköllä sekä vuorien välissä laskettava osuus.

 

Aamu valkeni kirkkaana ja oli täydellinen hetki huikealle laskupäivälle. Saavuimme Chamonixin kylän alakabiinille hieman ennen yhdeksää, jossa näimme oppaamme Alberton. Kiiruhdimme kabiinille, koska kirkkaalla säällä oli myös runsaasti muuta laskukansaa suuntaamassa ylös vuorille. Chamonixin laakson jäädessä alas alkoi jännitys kuplia vatsassa, miten me selviämme retkestä. Onkohan tämä turvallista?

 

Kabiinista poistuessa henkeäsalpaavat maisemat avautuivat ympärillämme. Ilma tuntui ohuelta hengittää, olimmehan 3842 metrin korkeudessa Aiguille de Midin yläasemalla, Euroopan katolla. Oppaamme Alberto kertoi, että ohueen ilmanalaan on hyvä totutella ja suuntasimme kahvilaan ottamaan italialaiseen tyyliin espressot. 

 

Pienen ilmanalaan totuttelun jälkeen jälkeen lähdimme Vallée Blanchen jäätikölle vievään tunneliin laittamaan jäätikkö laskuun tarvittavat varusteet valmiiksi. Edellisenä päivänä oli retkeen jo valmistauduttu  säätämällä jääraudat jokaisen monoihin sopivaksi. Valjaat ja piipparit olimme alustavasti laittaneet valmiiksi jo alhaalla. Alberto tarkisti huolellisesti kaikkien välineet. Holkilliset pelastusköydet kiinnitettiin reppuihin kuin myös leveät vapaalaskusukset kiristettiin jokaisen omaan reppuun napakasti kiinni. Poikamme sai lumilapion vastuulleen ja mieheni toisen jäähakun. Itseäni jännitti kovasti lasten puolesta, mutta Alberton ammattitaitoinen ja määrätietoinen ote rauhoitti mieltä.

Vallée Blanche alkoi laskeutumisella kapeaa lumiharjannetta pitkin. Olimme koko perhe kiinni toisissamme haarniskoista toiseen kulkevalla köydellä. Vuoristo-oppaamme Alberto oli viimeisenä köydessä ja jäähakun kanssa varmistamassa, jos joku perheestämme sattuisi liukastumaan kapealla  polulla. Lumiharjanteella kävellessä keskityin ainoastaan jääpiikkien seuraavaan askelmaan sekä pysymään samassa tahdissa muiden kanssa. Harjanteen tasaantuessa laitoimme Alberton avustuksella sukset jalkaan. Auringossa kimaltelevaa lunta oli silmän kantamattomiin ja ainoastaan vuorten huiput  siintivät horisontissa, korkeimpana Mount Blanc, jonka juurelta lähdimme laskuun. 

 

 

Reitti oli runsaasti laskeneelle perheellemme ilottelua. Alberto laski edellä ja muut ohjeiden mukaan lähes edellisen jäljissä. Oppaan ammattitaito punnittiin jäärailojen kohdalla, jossa ohitimme turvallisesti monta seuruetta viisailla reittivalinnoilla. Lukemattomien jääsiltojen ylittäminen oli upeaa ja hieman mahan pohjassa kutkuttelevaa. Jäärailojen jälkeen pysähdyimme pienelle evästauolle. Ohjeet kerrospukeutumisesta sekä riittävästä nesteen mukaan ottamisesta oli nyt tarpeen, sillä mitä alemmaksi tulimme sen huikeampaa ja lämpimämpää laskeminen auringonpaisteessa oli. Mer de Glacella saimme liu’utella suksilla vuorten välissä auringon helliessä poskiamme.

 

Mer de Glacen reunamalle oli louhittu upea jääluola “Grotte de glace”, jonka sisällä kävimme jäähdyttelemässä ja ihastelemassa jääveistoksia.

 

 

Jäätikön reunalla saimme myös tuntea ilmastonmuutoksen seuraukset. Maaliskuun ensimmäisinä päivinä oli jo paikoitellen sulaa ja laskeminen kylään metsän halki ei ollut enää viisasta. Niinpä suoritimme päivän kovimman fyysisen ponnistuksen ja kiipesimme n. 500 narisevaa metalliporrasta ylös jäätiköltä.  Matkalla saimme lukea kylttejä vuosiluvuista, missä jäätikön raja oli kulkenut menneinä vuosikymmeninä. Lukuisten hikipisaroiden jälkeen olimme ylhäällä, jossa jäätikön raja oli ollut 80 vuotta sitten. Täältä lähti entisaikaa henkivä funikulaari, joka vei meidät metsän halki takaisin vilkkaaseen Chamonixin kylään. 

 

Kokonaisuudessaan Vallée Blanche oli unohtumattoman hieno off-piste lasku meidän perheelle Loistavan oppaan Alberton ansiosta huikea lasku oli myös turvallinen koko perheelle.




Kesän muistoja ja sade Saimaalla

Talven sateen keskellä on mukava katsella edellisen kesän valokuvia Saimaalta. Kirjaimellisesti syksy ja osa jo eletystä talvesta on satanut vettä, ja paljon. Saimaalla on kyllä vesisateellakin kaunista. Mitä kovemmin sataa, niin sitä kauniinpaa. Vai olisiko sille parempi sana kuin kaunis? No mielestäni se on kaunista karulla tapaa.


Sade saimaalla


On kiva suunnitella ensi kesällä uusia tapahtumia. Tulossa on mm. uniikki pyöräretki, jossa pääsemme tutustumaan Kyläniemen uuteen pyöräilyreittiin. Reitin välissä ylitetään pyörälossilla Saimaan selkä ja päästään jatkamaan matkaa Taipalsaaren puolelle kohti Lappeenrantaa. Kyläniemi on muodostunut viimeisen jääkauden lopulla ja osa toista Salpausselkää. Se on erittäin merkittävä ja upea harjualue.


Kyläniemen matkasta tulee keväällä lisää tietoa. Laitan myös kuvia tulemaan, kun päästään ensimmäisten joukossa avaamaan uusi huikea Etelä-Karjalan pyöräreitti.


Hyvää kevättä kaikille ja toivottavasti kesällä nähdään!

Sardinia – Alghero

Kuvassa olen Sardiniassa kiipeilemässä ja samalla tutustuen paremmin alueeseen ja sen tarjontaan. Meillä on tulossa ensi syksynä purjehdusmatka Sardiniaan, Alghero. Samassa paikassa on myös tämä kiipeilymesta, jossa olen laskeutumassa yhdelle tunnetuimmalle kiipeilypaikalle, joka on kallion syvennyksessä. Sardinian kalliot ovat mitä parhaimpia kiipeilyseinämiä upeissa merellisissä maisemissa. 

Purjeveneemme Sardiniassa on vuokravene, joka on 50 jalkainen Bavaria- merkkinen purjevene. Tilaa riittää isommallekin porukalle. Aaltojen kohdatessa vene ”ui” nätisti ja pehmeästi aaltojen läpi. Kuka vaan voi tulla purjehdusmatkalle ilman aiempaa kokemusta purjehduksesta. Kokenut veneen henkilökunta opastaa kyllä purjehduksen saloihin.
Mikä olisikaan hienompaa viettää aikaa merellä, kuin päästä nauttimaan tuulen viemästä ja aaltojen kauniista äänistä. Ne soivat vielä pitkään ajatuksissa satamaan pääsyn jälkeen.
Tuulet ovat ystävämme!
Taru
YHTEYSTIEDOT

Discover Saimaa

Y-tunnus 2497697-2

OTA YHTEYTTÄ
Anna nimesi.
Kirjoita viestisi.

VERKKOLASKUTUSOSOITE

Discover Saimaa

Y-tunnus: 2497697-2 
E-laskuosoite 003724976972

E-laskujen välittäjätunnus OKOYFIHH

 

C/o Vuoksen Kalastuspuisto

Varpasaarenpolku 12

55120 Imatra

info@discoversaimaa.fi