Menu
Discover_saimaa_talvi

Vieraiden kertomuksia

Melontaretki Lieviskäjoelle
Ruokolahden melontareittii

Olin kesäkuun alussa Discover Saimaan melontaretkellä Lieviskäjoella. Aikaisempaa melontakokemusta minulta ei löydy, mutta retken jälkeen tuli olo, että kerta ei jää viimeisekseni. Ennen melomista meille kerrottiin turvallisuusasioista sekä neuvottiin oikeaa melontatekniikkaa, jolloin näin ensikertalaisenkin olisi helpompi meloa ja keskittyä uskomattomiin maisemiin matkan varrella.

Melontaretki Saimaa
Kevyesti virtaava Lieviskäjoki kuljettaa mukavasti eteenpäin.

Melominen oli yllättävän helppoa ja oikeasta tekniikasta sai melko nopeasti kiinni. Ennen itse Lieviskäjoelle pääsyä oli aloittelevalle melojalle raskaampia järviosuuksia, jolloin käsi- ja selkälihakset saivat pientä treeniä.

 

Itse Lieviskäjoelle saavuttaessa maisemat olivat henkeäsalpaavat. Tuntui, kuin olisi ollut jossain elokuvassa, koska luonto ympärillämme oli uskomattoman kaunis. Auringonpaiste taivaalta, pitkä vehreä vesikasvillisuus ja kirkas vesi loivat kauniin kokonaisuuden, jossa oli ilo meloa.

 

Hetken melottua Lieviskäjokea pitkin mutkan takana paljastui pieni poukama, missä pidimme tauon. Tauon aikana pääsimme veljeni kanssa pulahtamaan raikkaaseen Lieviskänjokeen. Söimme maittavat eväät taukomme aikana, jotta jaksaisimme samalla energialla vielä melonretken loppuun asti.

 

Melontaa Lieviskäjoella
Tauon aikana on ihana pulahtaa Lieviskäjoen raikkaaseen veteen

Virkistävän tauon jälkeen jatkoimme upean kaunista reittiä pitkin. Itse tykkäsin eniten kapeista ja samalla kauniista jokiosuuksista, joissa pystyimme samalla bongailemaan lintuja ja jopa kesän ensimmäisiä perhosia. Meitä viihdyttivät myös kauniit sudenkorennot, jotka tykkäsivät tulla kajakkimme päälle ottamaan aurinkoa.

 

Kokonaisuudessa retki oli upea. Koin, että ensikertalaiselle retki oli sopiva ja järvi osuudet toivat mukavaa haastetta. Kuitenkin joki osuudet olivat mielestäni parhaita, koska niissä joen mukavasti kuljettava virta oli apuna. Tämä mahdollisti maisemien ihailun sekä rentoutumisen luonnon helmassa.

melojat Lieviskäjoella

-Peppi

Saimaan saaristoreitti pyöräillen

Kesä on ehtinyt huomaamatta jo pitkälle, koulujen alkuun on enää muutama viikko. Omat lomat on jo pidetty ja paluu arkeen aloitettu rytinällä.

 

Alkukesä on treenien osalta mennyt kivasti. Aloitin kesäkuun alusta jälleen yhteistyön valmentajan kanssa. Hän tekee ohjelman aina kolmeksi viikoksi kerrallaan. Tämä tyyli sopii minulle erinomaisesti, ei tarvitse itse pähkäillä mitään, tekee vaan treenit ja kommentoi fiilikset ja tsekkaa palautteet. Ihanan yksinkertaista.

 

Kesälomallakin tein kaikki treenit ihan tunnollisesti, yhteen viikkoon tosin tuli vähän extrapyöräilyä, kun osallistuin Discover Saimaan järjestämälle Saimaan saaristopyöräilyretkelle. Tarkoitus oli ohjelman mukaan retkipyöräillä reitti Imatra–Ruokolahti–Kyläniemi–Taipalsaari–Lappeenranta–Imatra (yhteensä 160 km) kolmessa päivässä. Retkeä edeltävällä viikolla minulle selvisi (kiitos rakkaan siskoni, jolle mikään tavallinen ei riitä :D), että retkelle onkin tulossa erikseen ”kuuma(puuma)ryhmä”, joka polkisi siirtymät hieman kovempaa, kun retkeilyporukka.

 

 

”Kuuma ryhmä”, eli siskoni, oppaamme Anne ja minä lähdössä matkaan.

Alun perin olin ajatellut lähteä matkaan perusretkipyörällä, mutta yllämainitusta syystä päädyin maantiepyörään. Pääsääntöisesti matkatavarat kulkivat huoltoauton kyydissä majapaikkoihin, joten pyörälaukkuun piti pakata vain vähän extravaatteita, pyöränhuoltotarvikkeet ja evästä.

 

Lähtö oli Vuoksen kalastuspuistosta. Meidät jaettiin kolmeen ryhmään, joilla jokaisella oli oma opas. Meidän ”kuuma ryhmä” koostui minusta, siskostani sekä oppaastamme Annesta. Vasta lähtöpaikalla sain kuulla, että meidän ryhmämme polkeekin pikku lisälenkin, eli Äitsaaren kierroksen. Se tiesi siis 50 kilometriä extraa heti ensimmäiseen päivään.

 

Hiukan alkoi siinä kohtaa hirvittää, varsinkin, kun olin melkoisesti itseäni kokeneempien ja parempikuntoisten seurassa. Matkaan päästyämme kaikki sujui hyvin. Paikallisena tunsin jo reitin ja osasin varautua mäkiseen maastoon. Anne antoi hyviä vinkkejä ryhmäajoon ja peesaukseen, joista minulla ei ole paljon kokemusta, kun pääsääntöisesti tulee poljettua yksikseen.

 

Ensimmäisenä päivänä pysähdyimme Ruokolahdella kesäkahvila Kaikussa ja muut ryhmät tutustuivat matkalla vielä Salpalinjaan. Me skippasimme sen, koska hiekkatie ja maantiepyörä eivät kuulostaneet hyvältä yhdistelmältä.

 

Utula Naturen päärakennus

Ensimmäinen yö vietettiin aivan ihastuttavassa Utula Naturessa. Illalla oli ohjelmassa saunomista, uimista sekä yhteinen illallinen. Päivän saldo oli noin 100 km, joka sujui yllättävän kevyesti, kiitos hyvän vetoavun ja peesipaikan.

 

Utula Naturen joogaterassi.
Utula Naturen ihana hiekkaranta.
Joogahetki aamulla.

 

Huoltoauto kuskasi paitsi tavaroita, kerran myös pyörät kuskeineen päivineen yhden hiekkatiepätkän, jota ei maantiepyörällä tehnyt mieli ajaa.

 

Seuraavana aamuna meillä ei ollut kiire lähteä matkaan, koska meille oli varattu paikat vasta klo 13 pyörälauttaan Kyläniemestä Taipalsaarelle. Näin ollen ehdimme käydä aamu-uinnilla ja nauttia aamiaisen kiireettömästi. Utula-Kyläniemi väli on melko lyhyt pätkä, eikä siinä mennyt kauan, vaikka välissä oli yksi lossimatkakin. Ehdimme vielä nauttia auringosta tunnin verran Kyläniemen kärjessä, jossa odottelimme Roope Saimaata.

 

Roope-Saimaa kuljettaa pyöräilijöitä Kyläniemen ja Taipalsaaren
välillä.

 

Roope Saimaa kuljettaa pyöräilijöitä Kyläniemen ja Taipalsaaren väliä. Lautalle kannattaa varata paikka ennakkoon, se on ollut kovin suosittu tänä kesänä.

 

Lauttamatka Saimaalla oli hieno elämys. Lautalta sai ostaa kahvia ja pientä evästä.

 

Taipalsaarelta jatkoimme matkaa kohti Lappeenrantaa Vehkataipaleen kautta. Muu ryhmä kurvasi Taipalsaaren kirkolle, mutta me valitsimme reitin Vehkataipaleen kautta kohti Lappeenrantaa välttääksemme hiekkatieosuuden. Matkalla pysähdyimme ihailemaan maisemia ”Sorjosen sillalle”. Tarkoitus oli jatkaa siitä matkaa Saimaan kanavalle ja kanavamuseolla, mutta rautatieremontti oli sotkenut osan reiteistä, eikä paikallisopaskaan (eli minä) osannut opastaa meitä oikeaan paikkaan, joten aikamme ympyrää ajeltuamme päätimme käydä kahvilla satamassa ja jatkaa siitä vielä Saimaanharjulle, koska LPR-Saimaanharju väli on vaan niin kaunis.

 

Reittimme kulki läpi kauniiden järvimaisemien

 

Onnistuimme hiukan eksymään vielä matkalla toiseen majapaikkaamme Salpalinjan hoviin. Tälläkin kertaa hämäännyimme tietöistä, jotka olivat katkaisseet yhden kadunpätkän. Kiertotie olikin sitten vähän pidempi, mutta lopulta pääsimme perille. Toisen päivän saldoksi tuli taas muutama kilsa päälle satku. Illallisen, saunan ja paljun jälkeen uni jälleen maistui.

Kahvitauko Satamatie 6 -kahvilassa Lappeenrannan satamassa.
Salpalinhan hovi Lappeenrannan Rutolassa.

 

Salpalinjan hovi on vanha koulu, josta on remontoitu pieni hotelli. Paikka oli oikein kiva ja sillä on mielenkiintoinen historia. Aamulla muu ryhmä kävi vielä opastetulla kierroksella lähimaastossa, me päätimme lähteä ajoissa polkemaan, koska lisälenkkiä oli jälleen luvassa.

 

Valmiina starttaamaan kolmanteen ajopäivään!

 

Kolmantena päivänä suuntasimme uudestaan Saimaan kanavalle, ylitimme kanavan Soskuan sulun kohdalta, josta jatkoimme kohti Konnunsuota. Konnunsuolla on sympaattinen Konnunsuon baari, jossa pysähdyimme päiväkahville. Sieltä matka jatkui Joutsenon kautta kohti Vuoksen kalastuspuistoa ja retken päätepysäkkiä. Kolmannen päivän saldoksi tuli n. 80 kilometriä.

 

Päiväkahvit Konnunsuon baarilla.
Jossain Joutsenossa.

 

Retki oli kokonaisuutena todella upea. Meille sattui täydellinen pyöräilysää, saimme polkea poutasäässä koko matkan. Kaikki järjestelyt toimivat myös hienosti ja jokainen ryhmä sai edetä omaan tahtiin samalla nähtävyyksistä nauttien.

 

Vastaavia retkiä on tulossa vielä tällekin kesälle, kannattaa tsekata!

 

Kiinnostuitko pyöräretkistä? Käy lukemassa retkikuvaus ja varaa matkasi heti!

 

Sunset- melonta Saimaalla
Melontaretki Saimaalla

Melontaa auringonlaskuun

Yksi tämän kesän haaveista oli olla mukana kajakki- tai kanoottiretkellä. Olin aiemmin melonut inkkarikanootilla, mutta kajakkia en ollut aiemmin kokeillut, joten retken tuli sopia aloittelijalla. Aivan sopivaa sopivaan aikaan olevaa retkeä ei löytynyt kotikonnuilta ja sattumalta huomasin mainoksen SUNSET-saarimelonnasta Saimaalla. Se kuulosti heti todella hienolta. Katsoin sääennustetta Imatralle ja se näyttikin aivan loistavalta eli aurinkoa, lämpöä ja tyyntä. Tähän oli tartuttava.

Perille päästyäni sain aluksi kokeilla yksikkökajakkia, mutta koska melontamatka oli pitkähkö ensikertalaiselle, päädyin melomaan parin kanssa. Matka sujui oikein hyvin leppoisasti ja ilmakin tosiaan suosi meitä. Lopulta rantauduimme kauniille Kangassaarelle, jossa pulahdin uimaan kirkkaaseen ja raikkaaseen veteen. Auringonlaskulla söimme eväitämme ja nautimme kauniista maisemista. Puolikuukin paistoi matalalla ja piirsi kuunsiltaa tyynen järven pintaan. Oikein tunnelmallista!

 

Kangassaaren rannassa on hyvä pulahtaa Saimaan puhtaaseen veteen. Kuva: Discover Saimaa

 

Paluumatkakin sujui hyvin ja sain retken vetäjältä ohjausta ja hyviä vinkkejä melontaan. Porukka oli mukavaa ja meillä oli oikein kiva melontaretki.

Lämminhenkinen auringonlasku teki vedelle sillan ja kruunasi illan.  Kuva: Discover Saimaa

 

Sitten vielä laiturilla purettiin tavarat kajakeista ja kajakit putsattiin ja vietiin takaisin varastoon. Kello oli vähän yli kymmenen illalla palattuamme, mutta kauniina kesäiltana ei kenelläkään ollut kiire mihinkään.

Itse olin valinnut lähistöltä niemen kärjestä paikan riippumatolleni, jossa vietin seuraavan yön ihaillen laskeneen auringon värjäämää taivaanrantaa ja vieläkin alemmas painuvaa puolikuuta.

Kiitos onnistuneesta retkestä!

Sirke, Mäntsälä

Saimaan kanava reitti pyöräillen
Pyöräretkeläiset Lappeenrannan satamassa.

 

Olen 17-vuotias kesätyöntekijä Discover Saimaalta. Kävimme testimatkalla pyöräilemässä Saimaan kanava reitin. Lähdimme matkaan Rakuunamäeltä Pyöräliike Varustamon edestä, josta saimme allemme Specialized sähköpyörät. Sähköpyörä rullasi niin kevyesti Lappeenrannan keskustan läpi, että olimme jo nopeasti Saimaan kanavan suulla.

Pirteä oppaamme Jenna kertoi meille Saimaan kanavan historiasta ja saimme nauttia kauniista maisemista, jota Saimaa meille tarjosi. Päivä oli kuuma, mutta onneksi tuuli viilensi meitä Saimaan kanavan rantaa pitkin polkiessa. Matkalla näimme myös Saimaan kanavan sulkuja niin vanhoja kuin uusiakin. Hullua ajatella kuinka sulut oikeasti toimivat. Oppaamme kertoi meille, kun sulut suljetaan niin vesi voi laskea lähes kymmenen metriä. Ajatus kiviseinämien välissä olosta saa mahan pohjan kutkuttamaan.

Vanha Saimaan kanavan sulku. Itse asiassa tämä vanhempi Saimaan kanava oli paljon pienempi sekä kapeampi verrattuna nykyiseen Saimaan kanavaan ja sulkuihin. Vanhan sulun aikaan tarvittiin monia voimakkaita miehiä pyörittämään sulkuja auki hartiavoimin. 

Kanavan varren puutarhan sisäpihalta löytyi vanha museokahvila. Museokahvilan näyttelyistä selvisi, että Saimaan kanava on ensimmäisen kerran avattu vuonna 1856. Auringon paisteessa oli ihana nauttia virkistävästä jäätelöstä museokahvilan viihtyisällä sisäpihalla. Sähköpyörä kuljetti meidät Lappeenrannan satamaa kohti Saimaan rantaa pitkin. Retken päätteeksi pääsimme nauttimaan vedyt Sataman torille samalla nauttien lämpimästä kesäpäivästä.

Museokahvilan viihtyisä piha (kuva: Discover Saimaa)

Retki oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut muutaman tunnin kevyt pyörälenkki samalla koluten Lappeenrannan historiaa sekä Saimaan kanavan toimintaa. Sähköpyörillä matka oli helppo taittaa ilman suurta urheilusuoritusta, keskittyen enemmän nauttimaan maisemista ja historiasta. Museokahvila tarjosi reitin varrelle sopivan tauon pysähtyä syventymään alueen historiaan sekä/tai nauttimaan jäätelön.

Ihanan pirteä ja elinvoimainen Lappeenrannan satama (kuva: Discover Saimaa)

Eläväisen iloinen opas Jenna (kuva: Discover Saimaa)

TRIESTE, Kiipeilyä sekä historian havinaa
Vaellus Siciliaan Stromboli tulivuorelle

Trieste valikoitui meidän perheen matkakohteeksi mahtavien kiipeilypaikkojen sekä mielenkiintoisen historiansa vuoksi. Trieste on erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka.  Triesten keskustan tyylikäs arkkitehtuuri ja mahtipontiset rakennukset kertovat Triesten Itävalta-Unkarin aikaisesta menneisyydestä. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Trieste liitettiin Italiaan. 

 

 

Kulttuurien sekamelska. Roomalainen amfiteatteri ja toisella puolen tietä laatikkomainen poliisiasema.

 

Italialainen rento elämänmeno näkyi lukuisissa kahviloissa. Onhan Triesteä sanottu Italian kahvipääkaupungiksi, kuuluisan ILLY-kahvin kotipaikaksi. Ja tämähän oli täydellinen paikka miehelleni- nopea espresso tuplana pystytiskiltä. Lapsiemme mieleen taas olivat yömyöhään avoinna olevat jäätelöbaarit, joissa kokoontuivat sulassa sovussa koirat kuin pitkän  illallisen nauttineet triesteläiset.

 

 

Paljasjalkaisen italialaisen kiipeilyoppaan Alberton kanssa lähdimme tutustumaan Triesten lahdelta jylhinä kohoaviin vuoriin ja niiden kiipeilymahdollisuuksiin. Jo Napoleonin ajalla rakennetulta tieltä lähti pieni mutkainen polku metsän halki kohti huikaisevia kiipeilypaikkoja. Jos itse kalliokiipeily tuntuu haastavalta voi luonnonkauniista maisemista ja auringosta nauttia patikoiden tai maastopyöräillen.

 

Välillä oli pakko pitää selkä kiinni kivessä, kun maisemat huippasivat.

 

Kiipeilyoppaamme Alberto reititti meidän perheen miehille sopivan kiipeilyreitin kallionseinämään ja me tytöt tyydyimme ihailemaan maisemia auringon helliessä meitä. Ylhäältä oli hulppeat maisemat Triesten lahdelle, jossa simpukan keräyskorit keikkuivat meressä kauniissa rivissä  lempeiden aaltojen lomassa. 

 

Poikamme tutkii reititystä auringon lämmössä

 

Illalla ylänkömailla kapeiden kujien suojista löytyi Alberton opastama paikallinen maatila, jossa tarjoiltiin osmiza-illallinen. Osmiza on osa paikallista ja historiallista kulttuuria, jossa paikalliset perheet tarjoavat illallista oman tilan tuotteistaan.  Tunnelma osmiza-illassa oli eloisa. Illan edetessä nuori mies meni paikalle tuodun pianon eteen ja koko tallin täytti iloinen laulu. Lauluun yhtyivät perheiden iäkkäät jäsenet sekä lapset, myös kokki innostui laulamaan triesteläisten laulua. 

 

Illallinen koostui paikallisista erilaisista kinkuista ja leikkeleisitä sekä juustoista.

YHTEYSTIEDOT

Discover Saimaa

+358 41 313 6868 

Y-tunnus 2497697-2

OTA YHTEYTTÄ
Anna nimesi.
Kirjoita viestisi.