Helatorstain vkl:n melontaretki kokeneiden melojien kanssa Saimaalla oli jälleen kerran mieleenpainuva elämys. Tällä kertaa reittisuunnitelmassa oli kyläniemen kierto Suur-Saimaan alueella. Reitin aikana oli paljon erilaisia saaria ja vaihtelevia maisemia. Vesi oli todella sinistä ja kirkasta ja puhdasta. Kullanruskeat upeat hiekkapohjat näkyivät kauas rannasta.
Reitti mutkitteli kivasti, kunnes Suur-Saimaan selkä taas aukeni ja antoi muistutuksen Saimaan armottomuudessa, kun tuuli alkaa näyttää voimiaan.
Lähdimme Imatran Ukonlinnasta kohti Kyläniemeä. Kyläniemen pohjoispuolelta kiertäen Rastinniemen ja Sarviniemen välistä, Ilkonsaaren ja Muukonsaaren kautta takaisin Ukonlinnaan. Ympyrä sulkeutui neljän päivän jälkeen.
▶️ Keskiviikko iltana lähtiessämme Tiurunselällä puhalti noin 10m/s. Ensimmäinen etappi 7km oli suoriuduttu kunnialla ja pidimme luksusleirin Mietinsaaressa ja pääsimme privat saunaan. Virkistysalueen saunat olivat suljettu koronan vuoksi, joten ajatus saunasta kuulosti hyvältä, jos ja kun se jää viimeiseksi saunahetkeksi tällä reissulla. Yöllä ripsi vettä tasaiseen tahtiin ja aitan katon ropinaan oli mukava nukahtaa.
Torstai aamusta Mietinsaaressa harrastimme hortoilua. Keräsimme mesiangervoa ja horsmaa, nokkosia ja vuohenputkia. Nautimme täysin siemauksin metsän tuoksuista ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta ennen kuin lähdemme Saimaan tyrskyihin. Sillä olihan se luvannut meille taas riittävästi kovaa tuulta ja aallokkoa. Maisteltiin pihlajan silmuja, jotka maistuivat hieman jopa toffeelle. Voimateeksi ennen kajakkiin istumista maistuikin tuoksuva mesiangervo tee.
Metsässä löysimme myös korvasieniä. Jätimme ne vielä kasvamaan ja odottamaan sopivampaa hetkeä niiden ryöppäämiseen. Sillä eihän meillä melojille ole aikaa käydä korvasieniä ryöppäilemään 🙂
Meloimme Mietinsaaren länsipuolta suojalta kovalta pohjoistuulelta. Matkalla näimme kalasääksin ison pesän puun latvassa. Sääksit vartioivat jo kaukaa tiukasti pesäänsä lennellen upeasti kovasta tuulesta piittaamatta. Kun olimme ohittaneet saaren riittävän etäisyyden päähän, niin molemmat hienosti laskeutuivat takaisin pesäänsä.
Härskiänsaari ohitettiin itäpuolelta ”vastatuulen vahvistaessa” meitä. Härskiänsaaren sillan alitus pienestä rännistä oli mukavaa vaihtelua pitkän selän ylitykseen. taisi jollain kolahtaa hieman melakin pyöreään kattopeltiin.
Härskiänsaaren sillan alitus pienen tunnelin läpi. Kuva: Discover Saimaa
Päätepiste Huuhan hiekkaranta yllätti meidät todellisella tyyneydellä ja pitkällä hiekkarannalla. Onhan se kuitenkin Etelä-Karjalan pisin hiekkaranta. Päivämelonnan pituudeksi tuli 25km.
Huuhan kullankeltainen hiekkaranta. Kuva: Discover Saimaa
Teimme trangialla maukkaan illallisen ja Taru teki nuotiossa muurinpohjapannulla sisäfilepihvejä ja lisukkeina valkosipuliperunoita. Kylkiäiseksi punaviiniä lasillinen.
Kyllä sen jälkeen uni maistui meille teltassa luonnon ääniin nukahtaen.
Perjantai aamusta teltan oven avatessa sininen Saimaa kimmelsi komeudellaan ja aurinko antoi kirkasvalohoidon heti kättelyssä. Meloimme Kutveleen kanavan läpi. Kutvele on aika hauska nimi, sanoi Riitta. Elämää rannoilla näkyi ja lossi ajoli edes takaisin saariston ihmisiä tai ehkäpä matkailijoita, jotka saapuivat viettämään pitkää vkl:a.
Kyläniemen puolella hienosti mutkitteleva tie Saimaan rantaa pitkin näytti todella herkulliselta pyöräretkiä ajatellen. Taru kertoikin, että ei enää kauan, kun uusi Saimaan saariston uniikki pyöräilyreitti avautuu. Käy katsomassa. Saimaan saariston pyöräilyretki
Pyöräreitin varrella kulkee lauttakuljetus Kyläniemi – Sarviniemi välillä. Pyöräretki pitää kyllä kokea ensi kerralla, kun saavumme Saimaalle.
https://www.saimaageopark.fi/kohteet/kylaniemi-ii-salpausselka-ice-marginal-formation/
Löysimme mukavan rantakallion, jossa pidimme herkullisen lounastauon. ☀️ Trangiat pöhisivät kalliolla. Lähtiessämme jatkamaan matkaa meloen, niin kallion takaa Lasse sai kokea joutsenen kanssa mielenkiintoisen kohtaamisen. Joutsen alkoi hyökkäilemään Lassea kohti ja siinä oli naurussa pidättelemistä, kun mela alkoi heilumaan hurjaa vauhtia ja vesi pärskyi ja melui karkuun kerkesi. Me muut kiersimme kauempaa pienen saaren ja jätimme rauhaan ison ärhäkän linnun. Taisi olla pesä siellä saaressa. Muitakin lintuja näimme aikalailla, vaikkakin muuttolinnut olivat melkein kaikki jo matkustaneet pohjoiseen.
Kyläniemen pohjoispuolella yövyimme Ruuhonsaaressa. Saimme todella nauttia hienosta ja lämpimästä illasta hiekkarannalla. Saari oli melko iso ja siellä oli mukavasti vaihtelevia maastoja ja rantoja. Päivän melontareitti oli antoisa. Matkan aikana kierrettiin Saimaan saariston hienoja saaria. Isompien saarien välissä oli myös mielenkiintoisia kapeikkoja. Yhdestä kapeikosta löydettiin todella upea salmi, missä oli korkeat kalliot. Siellä olisi voinut vaikka harrastaa kiipeilyä. Täytynee ensi reissulla ottaa matkaan mukaan kiipeilyköysi ja kiipeilykengät???♂️ Kilometrejä tulikin tälle päivälle jopa 31km.
Lauantaina Ruuhonsaaresta meloimme kevyessä itätuulessa kohti Rastinnniemeä. Rastinniemessä pidimme maisematauon.
Ihmeellistä kyllä, tällä kertaa emme nähneet Saimaannorppia. Taisi olla norpille liian lämmin ilma, mutta meille sopi lämmin ilma mainioisti. Lämmin alkukesän päivä sai meidät pulahtamaan jopa kolmeen otteeseen uimaan melontapäivän aikana ja se kyllä piristi kummasti.
Ilkonsaaren ja Muukonsaaren välissä Myllärisen Marjon kohdalla kuulimme härkälinnun ”kaunista” ääntelyä. Näimme myös kuikkia. Ilkonsaaressa houkuttelevalla hiekkarannalla pidimme lounastauon. Tämä oli loppu kevään lämpimin päivä. Bikineissä ruokaa laittaessa piti käydä taas välillä uimassa.
Muukonsaareen tuli 36 km, joka oli pisin melontapäivä ja sen kyllä huomasi kropassa. Loppu matkasta kaakkkoistuuli yltyi vielä ja puuskat tuli voimakkaina mantereen yli. Saaressa vietimme Kirsin syntymäpäiviä ja nautimme synttärisankarin koko matkan ajan kuljettamaa Shampanjaa. Miten hyvälle se maistuikin luonnossa. Illan joogan aiheeksi sileillä ja lämpimillä kalloilla tulikin Shampanja joogan. Kiitos vielä siitä Riitta!
Shampanja jooga Muukonsaaren kallioilla. Kuva: Discover Saimaa.
Sunnuntaina heräsimme lintujen lauluun. Muukonsaaressa oli erilainen luonto kuin aiemmin. Tämä saari poikkesi aiemmista karun kauniista kallioista ja kangasmaastosta. Vallitseva luontotyyppi oli rehevä lehtometsä, savimaa ja vasta leikattu ruoho.
Luonto ympärillämme antoi rauhallisen tunnelman ja aamusta kalliolla harrastimme joka aamuisen herättelevän melontajoogan.
Sää oli koko reissun ajan parempi, mihin olimme varautuneet. Sääennusteen +4, 10m/s tuulta ja räntää vaihtui kesäkeleihin ja uimataukoihin. Vastatuulta oli eri vaikeuskertoimilla. Saarien suojassa olimme tuulelta suojassa. Isojen selkien ylityksen, kuten petranselkä sattui sopivasti tuulen puolesta, sillä juuri silloin tuuli ja puuskat olivat kevyempiä.
Hauskaa oli (koronaetäisyyksin)☝️? Retki päättyi onnellisesti ja tultiin ehjänä ja hyväntuulisina maaliin. Matkakilometrejä kertyi reilu sata. Hyppäsimme vielä kerran uimaan. Pakkasimme tavarat ja nostimme kajakit auton katolle.
Ajoimme kohti auringinlaskua uusia seikkailuja suunnitellen.
Team Shokki
Taru, Kirsi, Riitta ja Lasse
